Suomen ilmastohuolet voitaisiin jopa ratkaista antamalla puiden kasvaa metsissä pidempään.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) alustavien laskelmien mukaan tämä olisi nopea ja edullinen keino. Jos keinoa haluttaisiin käyttää, sillä voitaisiin palauttaa ilmastotavoitteiden kannalta ongelmaksi tullut metsien hiilinielu jälleen isoksi.
Kyse on siitä, minkä ikäisenä talousmetsien puut kaadetaan. Niin sanotun metsien kiertoajan pidentäminen ei välttämättä maksa hakkuita lykkäävälle metsänomistajalla mitään.
Puiden kaataminen myöhemmin ei vähennä metsäteollisuuden puunsaantia, jos hakkuut kohdennetaan nuorempiin metsiin. Luonnonvarakeskuksen laskelmat osoittavat, että ilman kohdentamista ilmastotavoitteet olisivat saavutettavissa.
Vanhemmilla puilla lisää hiiltä puustoon
Luonnonvarakeskus etsii parhaillaan keinoja, joilla voitaisiin parantaa heikentynyttä metsien kasvua ja hiilensidontaa.
Luken alustavien laskelmien mukaan Suomen kokonaispäästöjä voitaisiin vähentää selvästi, jos puiden annettaisiin kasvaa talousmetsissä pidempään.
Laskelmien mukaan kiertoajan pidennys olisi tehokas maankäyttösektorin päästövähennystoimi. Ilmastotavoitteiden kannalta keskeisillä maankäyttö- ja taakanjakosektoreilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa.
Laskelmia on tehty tähän mennessä niin, että hakkuumäärät saadaan pidettyä alan hahmottelemalla tasolla eli 80 miljoonassa kuutiossa. Laskelmassa hiilensidonta paranee vuosikymmeniksi yli 3 miljoonalla hiilitonnilla vuodessa. Se vastaa esimerkiksi vajaata neljännestä maatalouden kaikista päästöistä.
Puuntuotoksen tutkimusprofessori Jari Hynysen vetämä työ on vielä kesken, mutta näyttää siltä, että kiertoajan pidennys enintään 15 vuodella voisi tuoda ison lisän metsien hiilensidontaan.
– Laskelmien mukaan tämä on selkeästi nopein keino lisätä hiilensidontaa. On vain kyse siitä, onko eri osapuolilla halua ja kykyä siihen. Lyhyellä aikavälillä se voi tarkoittaa hakkuiden vähentymistä.
Kiertoajan maltillinen käyttö hiilen sidontakeinona voisi Hynysen mukaan maksaa selvästi alle 50 euroa hiilitonnilta, mikä olisi ainakin kaksi kertaa yleistä EU:n hiilimarkkinahintaa halvempi. Se olisi edullinen myös muihin maankäyttösektorin ilmastotoimiin verrattuna.
Laskelmissa on lähdetty siitä, että 60–80-vuotiaiden puiden iän pidennyksen aiheuttama väliaikainen hakkuumenetys korvataan harventamalla enemmän nuoria puita lähinnä selluteollisuuden tarpeisiin. Muutoin kiertoajan hintalappu kasvaa.
Mahdollisimman nopea hiilensidonnan lisäyksen tarve on tullut selväksi sen jälkeen, kun Luke varmisti, etteivät metsät enää sido niin paljon hiiltä kuin aiemmin, ja maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet.
Hiilinielu voi kasvaa merkittävästi
Luken uudet laskelmat osoittavat, että metsissä on haluttaessa isot mahdollisuudet lisätä hiilensidontaa ja ratkoa ilmastohuolia.
Suuntaa-antavia laskelmia on tehty muun muassa niin, että samalla kun kiertoaikaa lisätään noin 15 vuotta, myös hakkuita vähennetään reilut 10 prosenttia nykyisestä. Hakkuutaso olisi esimerkissä 65 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Jos esimerkkiä verrataan laskelmaan, jossa kiertoaikaa pidennetään, mutta hakkuumäärään ei kosketa, hiilensidonta lisääntyy selvästi.
Metsien hiilinielu voi laskelmien mukaan kasvaa niin suureksi, että ilmastotavoitteiden siitä kärsimättä hakkuita voidaan tehdä seuraavalla vuosikymmenellä enemmän.
Paksummista puista voi sahata selvästi enemmän myös ilmastokestäviä puutuotteita, kuten umpipuisia osia rakennuksiin. Isoista puista jää myös enemmän tähteitä, joten niistä voidaan valmistaa myös enemmän sellua, jota tarvitaan muun muassa kartongin valmistuksessa.
Muutos olisi iso myös metsäalalle
Kiertoaikojen muutoksessa on Hynysen mukaan lopulta kyse myös metsänomistajien ja alan ajattelutavan muutoksista.
– Muutokset tulevat olemaan joka tapauksessa hitaita. En usko isoihin harppauksiin. Ehkä pieni kulttuurin muutos, että siihen suuntaa voitaisiin mennä, voisi olla monenkin tavoitteen suhteen hyvä polku.
Kiertoajan pidennys sopii Hynysen mukaan etenkin metsänomistajille, joilla ei ole välitöntä hakkuista saatavaa rahantarvetta. Vaikka puiden kasvuvauhti hiipuu hitaasti puiden ikääntyessä, metsänomistajalle on maksettu isommista puista ja kuutioista enemmän. Viivytykselle saa myös eurohyötyä. Hynysen mukaan metsänomistajasta riippuu, kuinka ratkaisevana pitää sitä, paljonko rahaa saa ja kuinka nopeasti.
Kiertoajat ovat lyhentyneet, kun puiden kasvu on monista syistä nopeutunut ja teollisuuspuulle on ollut kysyntää. Esimerkiksi kuusi kaadetaan eteläosissa maata noin 60 vuoden iässä, mänty 10 tai 20 vuotta myöhemmin.
Kiertoajan ja hakkuiden määrän muutoksilla hiilensidonta palaisi nopeasti tasolle, joka on ollut tavallinen vielä kymmenkunta vuotta sitten. Luke selvittää myös sitä, kuinka paljon hiilensidonta paranee harventamalla metsiä maltillisemmin.
Hallitus ei ole kovin innoissaan keinosta
Luke laskee vielä lisää muun muassa muutosten talousvaikutuksia esimerkiksi metsäteollisuudelle.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus lähtee siitä, että metsäteollisuuden edellytykset turvataan. Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus, jonka mukaan kiertoaikoja voidaan ehkä lisätä maltillisesti.
Metsävaroista vastaavan maa- ja metsätalousministeriön yksikön päällikkö Erno Järvisen mukaan lisähiilensidontaa haetaan näillä näkymin alan suosituksilla.
– Nopein keino vaikuttaa on metsänomistajien informointi alan suosituksista. En pysty antamaan suositusten ja metsälain päivitysten etenemisestä arvioita, Järvinen sanoo.
Maltillinen muutos ja sen tuoma muutaman miljoonan hiilitonnin lisäys ei välttämättä kuitenkaan riitä. Metsiin pitäisi velvoitteiden mukaan sitoa hiiltä monin verroin enemmän mahdollisimman nopeasti.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on sanonut, että Suomi ei tule saavuttamaan vuoden 2025 metsien ja maankäytön EU-tavoitteita. EU-asetuksen tavoitteista lipsumisesta voi tulla iso lasku, joka päästöoikeushinnoin laskettuna voi olla useista sadoista miljoonista yli miljardiin euroon.
Hiilinielujen tarve säilyy
Ilmastopolitiikka yhteensovittavan ympäristöministeriön mukaan Suomella voi olla vaikeuksia myös vuoden 2025 jälkeen saavuttaa EU:n vuoden 2030:n tavoite.
Suurin syy vaikeuteen on se, että metsien hiilensidonta voi pysyä vuosia liian heikkona. Puulle on kysyntää, vaikka väliaikaisesti hiilinielu voi vahvistua tämän ja ensi vuoden aikana talousvaikeuksien takia.
Jos vuoden 2030 tavoitteesta lipsutaan, EU-sääntöjen mukaan toteuttamatta jääneet päästötoimet siirretään suurempina seuraaville vuosille.
Kiertoajan muutoksien nihkeän suhtautumisen lisäksi hallitus on leikkaamassa metsitystuen, eikä se ole esittämässä peltojen kosteikkoviljelyyn tukea. Molemmat toimet vaikuttavat niin sanotun maankäyttösektorin päästöihin. Linjaukset voivat omalta osaltaan lisätä paineita saada lisää hiilensidontaa metsistä, varsinkin jos samaan aikaan maatalouden päästöt eivät vähene.
Lisäksi hallituksen niin sanotuksi ilmastokärkihankkeeksi kaavailtu metsäteollisuuden hiilen talteenotto on hyvin alkutekijöissään. Sen tuoma hyöty arvioidaan jo pelkästään siihen liittyvien laitos- ja energiainvestointien takia kalliiksi ja sen päästövähennys olisi ainakin 2020-luvulla vähäinen.
Kiertoaikoja pidentämällä ja ehkä hakkuita lykkäämällä hiilensidonta voisi parantua jo ennen vuotta 2025.
Kiertoaika tulossa yhdeksi vaihtoehdoksi
Hakkuita sääteleviä alan sisäisiä suosituksia ei olla näillä näkymin muuttamassa kiertoaikojen osalta.
Metsäkeskus Tapion päällikkö Kalle Vanhatalon mukaan päätöksentekoon hakkuiden yhteydessä ollaan kokoamassa metsänomistajien tueksi lisää tietoa vaihtoehtoisista tavoista kasvattaa metsää. Näissä korostetaan myös hiilen sidontaa ja kiertoaikoja.
Vapaaehtoisia muutoksia aletaan soveltaa lähivuosina.
Kiertoaikaa säädeltiin vielä vajaa kymmenen vuotta sitten lainsäädännöllä. Muutoksen keskeinen peruste oli metsänkasvatuksen vaihtoehtojen lisääminen.
Tällä hetkellä hallitus ja metsäala eivät ole halukkaita palaamaan puun mittoja ja ikää hakkuissa sääteleviin asetuksiin.