Jopa kolmasosa lääkäreistä työskentelee osa-aikaisesti osalla Suomen hyvinvointialueista.
Asia selviää Ylen tekemästä kyselystä.
Yle kysyi kaikilta alueilta, miten paljon osa-aikaisia lääkäreitä niiden palkkalistoilla on. Kyselyyn vastasi kuusitoista kahdestakymmenestäyhdestä hyvinvointialueesta.
Osa-aikaisten määrässä on vaihtelua alueiden välillä ja niiden sisällä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa noin viidennes lääkäreistä on osa-aikaisia, kun taas Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla vajaa kolmannes. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä osa alueista ilmoitti tarkat lääkärimäärät ja osa vain arviot niistä.
Varsinais-Suomessa psykiatriassa vaikein tilanne
Sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mikko Pietilä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta sanoo, että osalla erikoisaloista on jo pitkään ollut vaikeuksia palkata erikoislääkäreitä muuhun kuin osa-aikaiseen tehtävään.
Tämä johtuu Pietilän arvion mukaan etenkin siitä, että yksityisen sektorin palkkataso houkuttelee työvoimaa.
– Ihmiset haluavat tehdä osa-aikaista virkasuhdetta ja loppuajan olla joko vapaalla tai yksityissektorilla töissä.
Kokoaikaisia lääkäreitä on ollut hankala saada esimerkiksi silmätauteihin ja radiologiaan. Vaikein tilanne on Pietilän mukaan psykiatrian puolella.
– Silloin joudutaan turvautumaan joko ostolääkäritoimintaan tai toisaalta sitten yksinkertaisesti jättämään töitä tekemättä, Pietilä sanoo.
Pietilän mukaan etenkin nuoret lääkärit haluavat työskennellä osa-aikaisesti, mutta sama trendi on havaittavissa myös kokeneiden joukossa.
Oulun perusterveyden johtajalääkäri Jussi Piuva Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta tunnistaa ilmiön.
Oulussa peräti 64 prosenttia perusterveydenhuollon lääkäreistä tekee osa-aikatyötä. Tavallisimmin tehdään nelipäiväistä viikkoa. Suurin syy lyhennettyyn työaikaan ovat jaksamisvaikeudet.
Piuvan mukaan mahdollisuus joustoihin annetaan, jotta Oulun perusterveydenhuoltoon saataisiin houkuteltua lääkäreitä, jotka pysyvät työkykyisinä.
– Tietenkin se aiheuttaa jonkin verran haasteita työsuunnitteluun, mutta olemme katsoneet, että tällainen työelämän jousto on aika tärkeää ja olemme halunneet pitää siitä kiinni.
Moni hyvinvointialue korosti Ylen kyselyssä, että osa-aikaisuuteen suhtaudutaan myönteisesti ja sen mahdollistaminen voi olla rekrytointivaltti.
Taustalla usein halu keventää työkuormitusta
Yksi osa-aikaisuuden valinneista on terveyskeskuslääkäri Anniina Jääskeläinen. Hän tekee Oulussa Tuiran terveysasemalla täysiä työpäiviä, mutta vain osan viikkoa.
Syitä on monia. Perustyön ja päivystysten lisäksi tuore lääketieteen tohtori tekee jatkotutkimusta. Lisäksi Jääskeläisellä on pieni lapsi ja samalla alalla työskentelevä puoliso.
– Jos minulla on työpäivä, jonka aikana tapaan seitsemän potilasta pitkillä vastaanotoilla keskittyen intensiivisesti heidän ja lähiympäristönsä asioihin, on pitkän päivän jälkeen pakko tuulettaa päätä. Jos työni on pitkään kuormittavaa, työkyvyn ylläopito vaatii sille tasapainoa.
Jääskeläinen sanoo, että omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Terveyskeskustyössä potilaita on paljon, ja ongelmat ovat moninaisia. Samaan aikaan työ vaatii paljon vuorovaikutusta ja kykyä ratkaista ongelmia nopeasti.
– Potilaat ja työn vaatimukset eivät koskaan lopu kesken, mutta meillä kaikilla on vain se tietty aika.
Myös viime keväänä lääkäriksi valmistunut, Haminan terveysasemalla työskentelevä Aleksi Ahola tekee vajaata työviikkoa. Videolla hän kertoo, miksi.
Osa-aikatyötä tekevät etenkin terveyskeskuslääkärit ja nuoret lääkärit
Terveyskeskuslääkäri Anniina Jääskeläisen ajatukset kuvaavat hyvin laajempaa kehitystä.
Lääkäreiden tekemä osa-aikatyö on yleistynyt varsinkin 2020-luvulla, käy ilmi Lääkäriliiton tutkimuksesta. Yhä useampi lääkäri haluaa tehdä töitä osa-aikaisesti nimenomaan työkuormituksen keventämiseksi tai perhe-elämän ja työn yhdistämiseksi. Lisäksi osa-aikaisuutta alalla selittää työkulttuuri.
Moni lääkäri tekee töitä usealle työnantajalle. Lääkäri, joka on päivällä töissä sairaalassa, saattaa illalla toimia esimerkiksi asiantuntijalääkärinä yksityisvastaanotolla.
Suomessa osa-aikatyötä tekevien lääkäreiden kokonaismäärä on kasvanut reilun kymmenyksen vuosina 2012–2023. Tämä luku sisältää sekä yksityisen että julkisen sektorin lääkärit. Alla olevasta kaaviosta voit katsoa tarkempia vuosikohtaisia lukuja:
Osa-aikaista työtä kuormituksen keventämisen takia tekevien lääkäreiden osuus näyttäisi kasvaneen aavistuksen hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen.
Lääkäreiden osa-aikatyötä tutkinut Piitu Parmanne Lääkäriliitosta sanoo, että tieto on ymmärrettävä. Taustalla on pitkä korona-aika ja sen perään tuli suuri organisaatiouudistus, joka voi aiheuttaa monenlaista epävarmuutta ja töiden kasaantumista.
Osa-aikatyön kasvulla on vaikutuksensa.
– Kyllähän osa-aikatyöskentely vaikuttaa tällaiseen alaan, missä on työvoimapulaa. On vähemmän henkilöitä tai vähemmän kokoaikatyötä tekeviä henkilöitä. Toisaalta osa-aikatyö voidaan myös nähdä työelämän joustona, että jaksetaan tehdä hyvin vaativaa ja kuormittavaa työtä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 18.10. kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 18.10. kello 9.03. Aiemmin jutussa väitettiin, että Pohjois-Savossa noin viidennes lääkäreistä olisi osa-aikaisia. Todellisuudessa kyse on Pohjois-Karjalasta.