Mistä johtuu elinajanodotteen historiallinen lasku? Selvitimme syitä, mutta tuoreille vanhemmille asialla ei ole väliä

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2022 vastasyntyneiden elinajanodote laski niin pojilla kuin tytöillä.

Tämä neljä päivää vanha poikavauva syntyi Naistenklinikalla keskosena vanhempiensa ensimmäiseksi lapseksi. Videon vauva on eri kuin jutussa haastatelleiden Niamh McKennan ja Tuomas Lehdon vauva.
  • Marica Paukkeri
  • Jesse Mäntysalo

Vastasyntyneiden elinajanodotteet laskivat viime vuonna niin tytöillä kuin pojilla. Humahdus alaspäin on suurempi kuin 50 vuoteen.

Vielä on kuitenkin vaikea sanoa varmuudella, miksi.

Vuonna 2022 tyttöjen elinajanodote oli 83,8 vuotta ja poikien 78,6 vuotta. Laskua edeltävän vuoden luvuista tytöillä oli 0,67 vuotta ja pojilla 0,53 vuotta.

HUSin Naistenklinikalla elinajanodotteet ei ole päällimmäisenä mielessä. Tuoreet vanhemmat Niamh McKenna ja Tuomas Lehto pitävät sylissään pientä nyyttiä. Pituutta pojalla oli syntyessä 50 senttiä ja painoa noin kolme kiloa.

Naistenklinikalta poikavauvan kanssa kotiin lähdössä olleet Tuomas Lehto ja Niamh McKenna.
Niamh McKenna ja Tuomas Lehto ovat molemmat muusikkoja. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kun McKenna ja Lehto kuulevat elinajanodotteen laskusta, se ei juurikaan herätä huolta.

– Elämän laadulla on enemmän merkitystä kuin sen pituudella, McKenna toteaa.

THL:n tutkimuspäällikkö Tommi Härkänen muistuttaa, että luvuista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Esimerkiksi vastasyntyneiden elinajanodotteeseen vaikuttaa kaiken ikäisten ihmisten kuolleisuus.

– Viime vuonna syntyneen elinajanodote ei siis välttämättä kuvaa sitä, kuinka vanhaksi silloin syntynyt tulee elämään. Esimerkiksi viimeisen sadan vuoden aikana syntyneiden ihmisten elämänhistoria on ollut hyvin erilainen kuin viime vuonna syntyneillä yksilöillä, Härkänen toteaa.

Elinajanodotteet kuvaavat kuolleisuutta koko väestössä vuoden aikana. Sen avulla voidaan tarkastella sitä, elävätkö ihmiset pidempään kuin aiemmin.

Isossa kuvassa vastasyntyneiden elinajanodotteet ovat kasvaneet. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana vastasyntyneiden poikien elinajanodote on noussut seitsemällä vuodella ja tytöilläkin yli neljällä vuodella.

Naistenklinikalta poikavauvan kanssa kotiin lähdössä olleet Tuomas Lehto ja Niamh McKenna.
Niamf McKenna ja Tuomas Lehto eivät olet vielä päättäneet uudelle tulokkaalle nimeä. Vaihtoehtoja kuitenkin on jo mielessä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Nyt kuitenkin esimerkiksi vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote on laskenut jo kaksi perättäistä vuotta.

Yhtenä elinajanodotteisiin vaikuttavana tekijänä voidaan pitää koronapandemiaa.

– Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana elinajanodotteen pidentyminen on ollut hyvin tasaista aina vuoteen 2019 saakka, Härkänen toteaa.

Pandemian vaikutukset ovat olleet moninaisia.

– Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten elämään monella tavalla, ja se varmasti näkyy kuolleisuuden kehityksessä. Esimerkiksi hoitoonpääsyssä on saattanut tapahtua muutoksia, Härkänen arvioi.

Sukupuoli vaikuttaa elinajanodotteeseen. Tilastot tarkastelevat sukupuolista ainoastaan naisia ja miehiä.

Miesten elinajanodote on matalampi. Tällä hetkellä naisten ja miesten elinajanodotteissa on eroa yli viisi vuotta.

Ero on kuitenkin kaventunut. Suurimmillaan ero oli 1970-luvun loppupuolella, jolloin miesten elinajanodote oli yhdeksän vuotta lyhyempi kuin naisilla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana miesten elinajanodote onkin kivunnut ylöspäin nopeampaa vauhtia kuin naisilla.

– Nyt tämä kuitenkin näyttää pysähtyneen molemmilla sukupuolilla. Jää nähtäväksi, miten sukupuolierot vastaisuudessa muuttuvat.

Elinajanodotteet vaihtelevat myös alueittain. Pisimmät elinajanodotteet ovat Ahvenanmaalla ja lyhimmät Kainuussa. Siinä missä ahvenanmaalaisten tyttöjen elinajanodote on 85,8 vuotta ja poikien 81,2 vuotta, kainuualaisilla tytöillä eliniänodote on vain 82,6 vuotta ja poikien 77,5 vuotta.

Naistenklinikalta poikavauvan kanssa kotiin lähdössä olleet Tuomas Lehto ja Niamh McKenna.
Tuoreet vanhemmat Naimf McKenna ja Tuomas Lehto näkevät, että elämän pituutta tärkeämpää on sen laatu. Kuva: Silja Viitala / Yle

Härkäsen mukaan yksi alueellisia eroja selittävä tekijä on koulutustaso.

– Mitä enemmän koulutusta, sen pidempään ja terveempinä ihmiset yleensä elävät. Tietysti myös alueiden ikärakenne on myös erilainen. Esimerkiksi muuttovoittoalueilla väestö on nuorempaa ja kokonaiskuolleisuus pienempää.

Mutta mikä sitten voisi selittää elinajanodotteiden notkahdusta?

Sitä on mahdotonta sanoa ennen kuin vuoden 2022 kuolinsyytilastot julkistetaan, Härkänen painottaa. Hän kuitenkin toteaa, että useimmiten ihmiset kuolevat sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin.

– Toisaalta voi olla monia muita sairauksia, jotka saattavat näkyä elinajanodotteessa. Vanhusten osalta ihan yksinäisyyden lisääntyminen voi aiheuttaa aiheuttaa stressiä, mikä lisää kuolleisuutta. Eli syitä on luultavasti useita, Härkänen päättää.

Tuoreilla vanhemmilla on selkeä näkemys siitä, mistä hyvä elämä koostuu.

– Terveellistä elämää, missä syödään, nukutaan ja liikutaan paljon..., Lehto aloittaa.

– Ja kuunnellaan musiikkia, McKenna täydentää.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 22. lokakuuta kello 23:een saakka.