Olympiarahasto jää keräystavoitteistaan uskomattomat 19 miljoonaa euroa – Jan Vapaavuori myöntää raskaan epäonnistumisen

Valtio lupasi tuplata 20 miljoonaan euroon saakka Olympiarahaston keräämät rahat. Lähes viidessä vuodessa rahastoon on kertynyt vain runsas miljoona. Nyt valtio heitti hankkeelle pelastusrenkaan.

Mies istuu puolikuvassa sinisessä puvussa ja puhuu jotakin edessään istuvalle henkilölle.
Olympiakomitean puheenjohtaja ja Olympiarahaston hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ei kiertele sitä, että tavoitteita ei lähimainkaan saavutettu. Kuva: Noora Haapaniemi
  • Pekka Holopainen

Suomen olympiakomitean pitkän aikavälin rahoitustilanne näytti erinomaiselta, kun komitean 2018 perustama Olympiarahasto sai keväällä 2019 eduskunnan ja valtioneuvoston sitoutumaan ainutlaatuiseen hankkeeseen.

Valtio sitoutui tuplaamaan Olympiarahaston itse keräämät lahjoitusvarat aina 20 miljoonaan euroon saakka, ja projektin kestoksi sovittiin vuoden 2023 viimeinen päivä.

Kalaa kuitenkin perattiin jo ennen kuin se oli nostettu edes maihin. Kun tähän ajalliseen takarajaan nimittäin oli tiistaina jäljellä 68 päivää, Olympiarahasto oli lähes puolen vuosikymmenen taipaleellaan onnistunut saamaan lahjoituksia noin 1,14 miljoonaa euroa.

Poliittisen järjestelmän vuonna 2019 asettamasta tavoitteesta uupui siis uskomattomasti lähes 19 miljoonaa euroa.

Alun perin haaveiltiin, että tämän vuoden lopussa kasassa olisi rahastopääomaa jo 40 miljoonaa euroa, joka poikisi vuodessa jopa 2–3 miljoonaa sijoitustuottoeuroa suomalaisten huippu-urheilijoiden auttamiseksi. Kyse olisi ollut Suomen oloissa erittäin merkittävistä summista.

”Ei onnistuttu”

– Ei onnistuttu missään nimessä. Harjoitus ei mennyt maaliin lainkaan siten kuin oli tarkoitus, Olympiarahastoa hallinnoivan Suomen urheilun tukisäätiön puheenjohtaja, myös Olympiakomiteassa puhetta johtava Jan Vapaavuori myöntää.

Näin Jan Vapaavuori kommentoi Olympiarahaston epäonnistumista
Näin Jan Vapaavuori kommentoi Olympiarahaston epäonnistumista.

Rahaston varat ovat arvopaperisalkussa, jonka sijoituksia hoitaa Aktia-pankki.

Olympiarahaston ja valtioneuvoston alkuperäisen sopimuksen mukaan valtio tulouttaisi rahastoon neljä miljoonaa euroa kerrallaan sitä mukaa kuin rahasto on itse saanut kyseisen summan kasaan lahjoittajilta. Valtion ei ole siis tarvinnut rahaston olemassaolon aikana kaivaa kuvetta vielä kertaakaan.

Jatkoaikaa tuli

Kaksi viikkoa sitten opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti surkeasti epäonnistuneen Olympiarahaston saavan jatkoaikaa yhteiskunnalta vuoden 2027 loppuun asti.

Samalla valtio tuli rahastoa enemmän vastaan. Se lupasi nyt sijoittaa rahastoon kaksi miljoonaa euroa jokaista rahaston keräämää samansuuruista pottia kohden.

Näin Olympiarahastolla olisi matkaa ensimmäiseen valtion kädenojennukseen vielä vajaa 800 000 euroa. Rahaston ja valtion välisen sopimuksen mukaisesti valtio maksaisi osuuksiaan käteisellä tai osakkeilla.

Suomalaista urheilua Olympiarahasto on voinut toistaiseksi tukea hyvin maltillisilla summilla, joita on kertynyt lahjoitusten sijoitustuotoista. Pääomaan ei ole koskettu.

Vapaavuori avaa taustapeilistä näkyvää maisemaa nyt, kun rahaston alkuperäisestä strategiatyöstä on yli puoli vuosikymmentä.

– Rahaston säännöt viritettiin alun perin liian huippu-urheiluvetoisiksi. Se on käynyt varsin selväksi. Huippu-urheilu on kyllä niin sanotuilla vastikkeellisilla kumppanuus- tai sponsorimarkkinoilla edelleen hyvin vetovoimainen tuote, mutta kun kyse on vastikkeettomia lahjoituksia keräävästä rahastosta, tilanne on toinen.

Rahastolle luodaan paraikaa uutta suuntalinjaa ja säännöstöä, joka siirtää sen painopistettä voimakkaasti esimerkiksi lasten, nuorten ja erityisryhmien liikunnan ja urheilun tukemisen suuntaan. Olympiakomitea on Suomessa myös tämän toiminnan ylin kattojärjestö. Vapaavuoden mukaan työ sääntömuutosten parissa on vielä kesken.

– Rahaston alkumetrejä ilmestyi sitten tietysti haittaamaan myös koronapandemia ja sen vielä ollessa kesken myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kumpikin vaikutti varmasti osaltaan negatiivisesti.

Toinen säätiö menestyy

Olympiarahastoa voidaan verrata viime vuonna toimintansa aloittaneeseen Läpimurtosäätiöön, joka nimensä mukaisesti jakaa tukea vasta läpimurron kynnyksellä oleville urheilijoille.

Kolmen miljoonan alkupääoman lahjoitti sijoitusalalla vaurastunut Tuomas Lang perheineen. St1 Nordicin suuromistajan Mikko Koskimiehen osakelahjoitus oli sekin miljoonien arvoinen. Läpimurtosäätiön varallisuus on tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa euroa.

Vapaavuori korostaa pitävänsä tämänkaltaista toimintaa yksinomaan positiivisena ja kannustettavana.

– Menestyvä varainkeruu suomalaisten urheiljoiden ja seurojen hyväksi on vain hieno asia. On kuitenkin niin, että Olympiakomitean kaltainen yleishyödyllinen yhdistys ja kattojärjestö ei oikein voisi noin profiloidusti kerätä rahoitusta. Siksi Olympiarahaston vertaaminen suoraan näihin muihin rahastoihin ei ole aivan näin yksioikoista.