”Juutalaisten elämä on kuin venäläistä rulettia”, sanoo Berliinin juutalaisyhteisön johtaja Ylen haastattelussa

Seuraava isku juutalaisia vastaan voi tulla missä vain: Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Lähi-idässä, arvioi Gideon Joffe.

Berliinin juutalainen yhteisö järjesti viikonloppuna solidaarisuustapahtuman Hamasin 7. lokakuuta kaappaamille ihmisille.
  • Anna Karismo

BERLIINI Pitkälle juhlapöydälle on katettu leipää, viiniä ja kynttilöitä. Ympärillä on 220 tyhjää tuolia, joihin kuhunkin on teipattu Hamasin panttivangiksi sieppaaman ihmisen kuva ja nimi. Vauvoille on tuttipullot.

Ja kuten aina juutalaisten tapahtumissa Euroopassa, kadunpätkää vartioi raskaasti aseistettujen poliisien joukko. Betoniporsaat ja teräsaidat estävät autoja ajamasta kadulle.

Juutalaisyhteisö, Jüdische Gemeinde zu Berlin, järjestää sapattina solidarisuuden osoituksen Israelissa kaapatuille kaupungin keskustassa. Sapatti on tärkein juutalainen pyhäpäivä. Sitä vietetään perjantai-illasta lauantai-iltaan.

Valkoisella pöytäliinalla katettu pitkä pöytä kivisellä torilla. Taustalla historiallisia kerrostaloja, ympärillä kävelee ihmisiä.
Myös Kööpenhaminassa juutalainen yhteisö kattoi täksi sapatiksi tyhjän juhlapöydän Israelissa kidnapattujen muistamiseksi. Siellä ei tarvita yhtä jykevää poliisivartiota kuin Berliinissä. Kuva: EPA-EFE

Näinä päivinä on vaarallisempaa elää juutalaisena Saksassa kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

– Ei vain Berliinissä vaan maailmanlaajuisesti juutalaiset tuntevat itsensä uhatuiksi ja turvattomiksi, Berliinin juutalaisyhteisön puheenjohtaja Gideon Joffe sanoo.

Hamasin hyökkäyksen jälkeen on raportoitu keskimäärin 22 juutalaisvastaista tekoa päivässä Saksan liittovaltion antisemitismin tutkimuskeskuksen Riasin mukaan. Se on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin viime lokakuussa.

Tuhopolttoyrityksiä, väkivaltaisia mellakoita, Davidin tähden maalaamisia juutalaisperheiden oviin. Useita pommiuhkauksia, joilla voi olla yhteys Hamasiin.

Tiistaina poliisi pidätti miehen, jonka epäillään suunnitelleen kuorma-autolla ajoa juutalaiseen tapahtumaan Essenissä.

– Juutalaisten elämä on kuin venäläistä rulettia: kaikki tietävät, että kohta jossain tapahtuu jotain pahaa. Mutta ei voi tietää, tapahtuuko se Amerikassa, Euroopassa, Berliinissä vai missä, Joffe sanoo.

Hitlerin natsi-Saksa tappoi kuusi miljoonaa juutalaista, ja nyky-Saksa haluaa varmistaa kaikin tavoin juutalaisten turvallisuuden. Viranomaiset ovat Joffen mukaan lisänneet selvästi juutalaisten poliisivalvontaa.

– Viranomaiset ovat erittäin solidaarisia ja tekevät kaikkensa, jotta olomme on turvallista, ja olemme siitä erittäin kiitollisia.

Tumma, kookas, harmaapartainen mies juttelee ihmisten kanssa tiiviissä väkijoukossa.
Turvatoimista huolimatta juutalaiset eivät tunne enää oloaan turvalliseksi Berliinissä, juutalaisyhteisön johtaja Gideon Joffe sanoo. Kuva: Anna Karismo / Yle

Ihmiset eivät uskalla käyttää uskonnollisia merkkejä kaduilla liikkuessaan.

Israelilainen Haggai Isaak on asunut Saksassa 11 vuotta. Hänellä on kipa päässä solidaarisuustapahtumassa, mutta vain siksi, että poliiseja on niin paljon paikalla. Muuten hän ei kipaa uskaltaisi käyttää.

Muiden juutalaisten tavoin hän osaa varoa ulkona liikkuessaan. Tärkeintä on seurata ympäristöä tarkkaan, hän kertoo.

– Jotkut ystävät eivät uskalla kertoa työpaikallaan olevansa juutalaisia, Isaak kertoo.

Jotkut välttelevät nyt taksin ja ruuan tilaamista kotiin. Moni berliiniläinen taksikuski tai ruokalähetti on islaminuskoisesta maasta kotoisin.

Saksan eri osavaltioissa ja kaupungeissa on viime viikkoina kielletty julkiset, palestiinalaismyönteiset kokoontumiset. Mielenilmauksia on siitä huolimatta pidetty. Osaa osallistujista epäillään rikoksesta.

– Ihmiset kannustavat intifadaan ja huutavat ”vedeltä vedelle”. Miten se on mahdollista, miten heidän annetaan niin tehdä, Isaak kysyy.

Intifada tarkoittaa väkivaltaista kansannousua yleensä Israelia vastaan. ”Vedeltä vedelle” tai ”joelta merelle” -iskulausetta taas käyttävät myös terrorijärjestöt kuten Hamas. Se käsitetään uhkauksena pyyhkiä koko Israel ja juutalaiset pois kartalta.

Israelin sinivalkoinen lippu liehuu, ihmiset katsovat vasemmalla juna-aseman alla olevaa lavaa. Taustalla syksyisiä, keltalehtisiä puita.
Noin 350 ihmistä kokoontui perjantai-iltana Berliinissä osoittamaan solidaarisuutta Israelissa kaapatuille. Ohjelmassa oli muun muassa israelilaisia, surumielisiä lauluesityksiä. Kuva: Anna Karismo / Yle

Chileläinen Daniela Rusowsky opiskelee Berliinissä rabbiksi. Hän kertoo, että Chilessä juutalaisten elämä on Saksaa hankalampaa, koska maassa on maailman suurin palestiinalaisvähemmistö. Saksan viranomaiset turvaavat juutalaisten turvallisuutta chileläisiä paremmin.

Rusowsky ei pelkää Berliinin kaduilla itsensä vaan lastensa vuoksi. Nuoriso on hänen mukaansa ”selvästi” vanhempia sukupolvia juutalaisvastaisempaa. Hänen omat lapsensa ovat 14- ja 17-vuotiaita.

Berliinissä nuoret ovat esimerkiksi repineet alas juutalaisten ripustamia kuvia Israelissa kaapatuista.

– Antisemitismi on kouriintuntuvaa kouluissa ja yliopistoissa. Ei ennen ollut tämmöistä, Rusowsky sanoo.

Israelin teoista syytetään kaikkia juutalaisia.

– Sitä tarkoittaa uusi juutalaisviha. Antisemitsmiä on ollut tuhansia vuosia, ja nyt se on taas uudenlaista, Rusowsky sanoo.

pitkä, silmänkantamattomiin ulottuva, valkoisella liinalla, valkoisilla lautasilla, kynttilöillä, viinillä ja leivällä katettu pöytä, ihmistungos ympärillä.
Berliinissä asuu nykyään noin 12 000 juutalaista. Kuva: Anna Karismo / Yle

Martiniksi esittäytyvä nuori mies ei halua kertoa koko nimeään. Hän asuu Neuköllnin kaupunginosassa, joka on ollut Israelia vastustavien, väkivaltaisten mellakoiden keskus.

– Uloslähtiessäni katson kadulle aiempaa tarkemmin enkä missään nimessä laita päälleni mitään, mistä minut tunnistaa juutalaiseksi, Martin kertoo.

Jos tilanne vielä pahenee, hän harkitsee muuttoa Neuköllnistä muualle Berliiniin.

Keski-ikäinen Susanne kertoo tottuneensa juutalaisiin kohdistuvaan jatkuvaan uhkaan, eikä hän pelkää.

– On aina outo tunne mennä synagogaan, kun on niin paljon poliiseja. Ei vain rakennusta vaan myös meitä vahditaan nyt tarkasti, Susanne kertoo.

Hamasin hyökkäyksen jälkeen Susannen perheen kotioveen on maalattu Davidin tähti, hän saa juutalaisvihamielisiä whatsapp-viestejä ja osa tutuntutuista on blokannut hänen sosiaalisessa mediassa.

Susannen mielestä juutalaisia vihaavista ihmisistä on tullut viime viikkoina itsevarmempia.

– He saavat selkänojaa ryhmissään. He ovat myös huomanneet, että he eivät ole yksin, Susanne naurahtaa ironisesti.

Lyhythiuksinen, tumma, hiukan ohimoilta harmaantunut nainen hymyilee hieman suoraan kameralle lähikuvassa.
Seyran Ates on Saksan ensimmäinen naisimaami. Hän on osoittanut solidaarisuuttaan Israelia tukevissa mielenosoituksissa Berliinissä. Kuva: Lee Thomas / Alamy/All Over Press

Myös liberaali, ääriajattelua vastustava berliiniläinen moskeija Ibn Rushd-Goethe joutui sulkemaan ovensa tällä viikolla. Sen johtaja Seyran Ates kertoi henkilökunnan olevan väsynyt jatkuviin uhkauksiin ja terroriin.

Ates itse on elänyt vahvojen turvatoimien kanssa jo vuosia. Ibn Rushd-Goethe pysyy kiinni ainakin ensi vuoden loppuun asti.

Juutalaisviha vahvistui Saksassa jo ennen Hamasin hyökkäystä ja Israelin vastaiskua. Katso alla olevalta videolta, mitä juutalainen räppäri kertoi kolme vuotta sitten.