Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on jäämässä noin 94 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Keskeisin syy syntyvään alijäämään on nykyisessä rahoitusmallissa, joka ei riittävästi huomioi toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä nopeaa kustannusten nousua.
Rahoitusmallista johtuva rahoituksen vaje on yli 80 miljoonaa euroa. Kustannustason nousua selittää valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan palkkaratkaisu, ostopalveluiden hintojen, tilavuokrien sekä korkojen nousu ja inflaatio.
Rahoitusvaje tulee jatkumaan vuonna 2024.
Hyvinvointialueen vuoden 2024 toimintakulut ovat yhteensä liki 1,4 miljardia euroa. Maakunnallisesti alueen palveluksessa on yhteensä 11 500 työntekijää.
Tiukat sopeuttamistoimet hyvinvointialue aloitti syyskuun lopulla aloittamalla yt-neuvottelut. 22. marraskuuta päättyvät yt-neuvottelut kirpaisevat eniten konsernipalveluja, joista vähennetään kolme johtajaa ja kolme päällikköä. Lisäksi irtisanomisuhan alla on kymmenen henkilöä.
Määräaikaisuuksia lopettamalla ja eläköitymisellä saadaan 20-25 henkilön poistuma. Toimipisteen muutoksia on tulossa 70 henkilölle.
– Suurimmat haasteet hyvinvointialueella liittyvät toiminnan rahoitukseen ja henkilöstön saatavuuteen ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa, kiteyttää Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.
Vuoden 2024 säästötavoite noin 50 miljoonaa euroa
Talousarvion tuottavuus- ja sopeutustoimenpiteillä hyvinvointialue tavoittelee noin 48 miljoonan euron vaikutusta vuonna 2024. Suurusluokka vastaa tasoa, joka hallitusohjelmassa on määritelty hyvinvointialueiden omiksi sopeuttamistoimiksi.
– Vuosi 2024 on taloudellisesti vaikea, mutta jo vuoden 2025 tuloksen ennakoidaan olevan positiivinen. Talous tasapainotetaan vuoden 2026 loppuun mennessä, sanoo talousjohtaja Aija Siuntioinen.
Ensi vuoden 48 miljoonan euron säästöt aloitettiin syksyllä 2023 hankintoja, rekrytointeja ja matkustamista tiukentamalla sekä vähentämällä.
Tuottavuusohjelman toimenpiteillä haetaan 19 miljoonan euron säästöä. Palvelukanavia ja palveluverkostoa uudistetaan. Ikääntyneiden palvelurakenteen muutoksen tukea vahvistetaan. Henkilöstöohjelma uudistetaan henkilöstön pitovoiman vahvistamiseksi. Myös tietohallinto uudistetaan.
Muilla talouden sopeuttamistoimilla haetaan 29 miljoonan euron säästöä. Sopeutuksia ovat muun muassa tilojen käytön tehostaminen ja kokonaistyöajassa olevien viranhaltijoiden kokouspalkkioista luopuminen.
Säästöjä haetaan myös sillä, että kotiin toimitettavat ateriat kuljetettaisiin jatkossa asiakkaille pakattuina ja kylminä yhdestä kolmeen kertaan viikossa.
Laitoshoitopaikkojen vähentämistä aiotaan myös jatkaa, ja kotona asumista tukea perustamalla kuntoutus- ja arviointiyksikkö. Myös digi- ja etäpalvelujen lisääminen hyvinvointialueella jatkuu.
”Hoitavia käsiä ei voi vähentää”
Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Jani Kokko (sd.)korostaa, että tekijöistä ei voi tinkiä.
– En näe millään muotoa mahdollisena sitä, että niistä tekevistä käsistä, jotka järjestää hoivaa ja turvaa ihmiselle, voidaan säästää. Enemmänkin se on toisin päin, sillä tekevästä portaasta puuttuu hoitavia käsiä.
Jani Kokko ei halua antaa keskisuomalaisille kuvaa, että hyvinvointialueen palvelut säilyisivät joka paikassa. Palveluiden laatua ja saatavuutta halutaan parantaa keskittämällä niitä kohtuullisesti.
Kokon mukaan oleellista on määritellä mitä lähipalvelu on. Esimerkiksi käykö sellaisesta maksimissaan puolen tunnin päässä oleva hyvin resursoitu terveysasema tai terveyskeskus.
– Keskustelu tuntuu menevän siihen, että ihmiset ovat valmiita ajamaan 50 minuuttia markettiin joka viikko, mutta sitten niinä harvoina kertoina, kun sitä terveysasemaa tarvitaan, niin sitten sen pitäisi olla kulman takana.
Kokon mukaan hyvinvointialueen nykyiset talous- ja henkilöstöresurssit eivät riitä palveluiden säilymiseen nykytasolla.