Juutalaisvastaista vai demokratian puolustus? Joelta merelle -slogan on nyt palestiinalaisten tukijoiden huulilla

Lähi-idän tutkija Antti Tarvaisen mukaan lausetta ei pääsääntöisesti käytetä antisemitistisessä tarkoituksessa.

Myös 20. lokakuuta Helsingissä järjestetyssä Gazan siviilejä tukevassa mielenosoituksessa kaikuivat joelta merelle -huudot.
  • Marleena Pelli

From the river to the sea, Palestine will be free.

Joelta merelle, Palestiina tulee olemaan vapaa.

Lause on kaikunut ympäri maailmaa Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa. Slogania laulettiin myös viime viikonloppuna Helsingissä.

Suomen juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornikin näkemyksen mukaan lauseella yllytetään väkivaltaan.

– [Lause] tarkoittaa, että maailman ainoalla juutalaisvaltiolla ei olisi paikkaa, missä olla olemassa ja siitä seuraisi kansanmurha Israelin alueella siviileille, Nadbornik sanoi keskiviikkona Ylen Ykkösaamussa.

Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen aktiivi ja viikonlopun mielenosoituksen yksi järjestäjistä Sadek Elwan tyrmää väitteet, joiden mukaan lauseella viitataan juutalaisten poistamiseen alueelta.

Myös Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen sanoo, ettei slogania käytetä pääsääntöisesti antisemitistisissä tarkoituksissa.

Tarvaisen mielestä keskustelu lauseen ympärillä on yksi esimerkki siitä, miten ei ymmärretä, että termeillä kuten myös Israelilla ja Palestiinalla on monta yhtäaikaista historiaa ja merkitystä.

– Ihmiset etukäteen päättävät, mitä joku toinen tarkoittaa, esimerkiksi, mitä tämä slogan tarkoittaa, Tarvainen sanoo.

Mihin lauseella sitten viitataan? Tässä artikkelissa käymme läpi neljä sille annettua merkitystä.

1. Yhden demokraattisen valtion edistäminen

Kun Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 Palestiinan brittiläismandaatin alueelle, noin 750 000 palestiinalaista karkotettiin kodeistaan.

Vuonna 1967 käydyn kuuden päivän sodan seurauksena Israelin hallitsema alue laajeni entisestään. Israel alkoi miehittää palestiinalaisalueita Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa.

Samoihin aikoihin palestiinalaisessa vastarintaliikkeessä alettiin käyttää joelta merelle -slogania. Tuolloin lauseella viitattiin Lähi-idän tutkija Antti Tarvaisen mukaan erityisesti palestiinalaiseen pakolaisongelmaan ja haluun palata vuonna 1948 menetetyille maille.

Vastarintaliike alkoi tavoitella sekulaaria, demokraattista valtiota, jossa juutalaiset, muslimit ja kristityt voisivat elää tasavertaisina kansalaisina.

Tarvaisen mukaan joelta merelle -lauseella viitataan usein demokraattiseen yhden valtion perustamiseen alueelle.

Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen aktiivi Sadek Elwan kertoo, että yhdistyksen järjestämissä mielenosoituksissa sloganilla viitataan juuri tähän yhden valtion malliin.

– Huuto viittaa siihen yhteen yhteiseen valtioon, jossa kaikilla olisi samat oikeudet riippumatta uskontokunnasta tai äidinkielestä, Elwan sanoo.

Lisäksi lauseella voidaan Tarvaisen mukaan viitata myös kansainvälisen yhteisön tukemaan kahden valtion malliin, jossa alueella olisi kaksi itsenäistä valtiota: Israel ja Palestiina.

Kartalla Israel, Länsiranta, Gaza, Jerusalem, Ramallah ja Tel Aviv.
Kartassa korostettuna Israelin lisäksi palestiinalaishallinnon alaiset alueet. Kuva: Harri Vähäkangas, Aurora Ferm / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

2. Israelin apartheid-politiikan vastustaminen

Toinen lauseen käyttötarkoitus on tehdä näkyväksi Gazan, Länsirannan ja Israelissa asuvien palestiinalaisten olot. Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistys kertoo käyttävänsä lausetta myös tähän tarkoitukseen.

– Solidaarisuusliikkeessä sitä käytetään pääasiallisesti apartheidin, eli rodullisen ylivallan ja Palestiinaan kohdistuvan epätasa-arvoisen politiikan näkyväksi tekemiseen, tutkija Antti Tarvainen sanoo.

Israel on esimerkiksi perustanut siirtokuntia miehittämilleen alueille Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin. Näillä alueilla palestiinalaisia häädetään kodeistaan ja heidän omistamiaan rakennuksia puretaan. Myös palestiinalaisten liikkumista rajoitetaan.

Ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty ja Human Rights Watch sekä YK:n erityisedustajat ovat todenneet Israelin syyllistyvän apartheidiin eli laillistettuun rotusortoon palestiinalaisia vastaan.

3. Antisemitistiset käyttötarkoitukset

Joissain poliittisen islamin ja väkivaltaisen vastarinnan retoriikassa lausetta käytetään Tarvaisen mukaan osana laajempaa antisemitististä retoriikkaa, jossa koko juutalaisten kuuluminen alueelle kiistetään.

– Siinä retoriikassa ei todellakaan mietitä sitä, mikä olisi juutalaisten demokraattinen asema alueella, Tarvainen sanoo.

Esimerkiksi Gazaa hallinnoivan Hamasin vuonna 2017 uudistetussa perustuslaissa todetaan, että järjestö torjuu kaikki vaihtoehdot Palestiinan täydelle vapauttamiselle joelta merelle.

Hamasin politiikassa on kuitenkin moninaisuutta, Tarvainen sanoo. Maltilliset terrorijärjestön jäsenet ovat useamman kerran viitanneet hyväksyvänsä kahden valtion mallin, radikaalimmat taas pitävät tavoitteena koko Israelin valtion tuhoamista.

Tarvaisen mukaan antisemitististä käyttöä voi olla myös palestiinalaisen solidaarisuusliikkeen sisällä, vaikka solidaarisuusliike on julkilausumissaan tehnyt selväksi, ettei lauseen käytössä ole antisemitistisiä piirteitä.

– Mutta totta kai kaikkiin liikkeisiin mahtuu kaikenlaisia ääriajattelijoita ja ihmisiä, jotka käyttävät sitä puhtaan rasistisesti, Tarvainen sanoo.

Tarvainen kuitenkin lisää, että antisemitismi-syytteitä käytetään myös tietoisesti palestiinalaisten hiljentämiseen ja huomion viemiseen pois miehityksen ja apartheidin todellisuudesta.

4. Israelin poliittisen oikeiston käyttötarkoitukset

Myös israelilainen oikeisto on ottanut joelta merelle -sloganin käyttöön omassa retoriikassaan. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun Likud-puolueen vuoden 1977 perustusmanifestissa kirjoitetaan, että meren ja Jordanian välillä tulee olemaan israelilainen suvereniteetti.

Tarvaisen mukaan lauseella pyritään oikeuttamaan Israelin juutalaisten ylivaltaa koko alueella.

– Tämä on paitsi retoriikkaa, niin myös aktiivista toteutettua politiikkaa, jossa ylivaltaa joelta merelle edistetään, kuten lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat todenneet, Tarvainen sanoo.

Käytännön esimerkki tästä on Tarviaisen mukaan Israelin hallinnon julkaisemat kartat, joissa ei mainita Palestiinaa tai palestiinalaisalueita.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu YK:ssa puhumassa kädessään Lähi-idän aluetta tulkitseva kartta.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu esitteli syyskuussa YK:n yleiskokouksessa karttaa, jossa Israelin miehittämät palestiinalaisalueet ovat osa Israelia. Kuva: Justin Lane / EPA