Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon kytkeytyviä rikoksia koskeva pääkäsittely alkoi maanantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Espoossa.
Aluesyyttäjä Bo-Niklas Lundqvist luki Aleksanteri Kivimäkeä vastaan nostetut syytteet. Syytteet julkistettiin poikkeuksellisesti jo lokakuun puolivälissä ennen oikeuskäsittelyn aloittamista.
Syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta. Vastaamon konkurssipesän edustaja sekä yhteensä noin 1 500:aa uhria edustava avustaja esittivät myös rangaistusvaatimuksensa oikeussalissa. He yhtyivät syyttäjien vaatimaan seitsemän vuoden maksimirangaistukseen.
Oikeuden puheenjohtaja, laamanni Ilkka Lahtinen kertoi, että kaikkiaan noin 2 900 asianomistajaa on ilmoittanut tähän mennessä yhtyvänsä syyttäjän rangaistusvaatimukseen.
Oikeustalolle Espooseen ei tullut tietomurron uhreja. Median edustajia oli paikalla tusinan verran ja muuta yleisöä muutama henkilö. Oikeus oli varautunut suurempaan ihmismäärään lisäämällä vartijoita.
Kivimäkeä syytetään käräjäoikeudessa törkeästä tietomurrosta, törkeästä kiristyksestä ja sen yrityksestä sekä törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Kivimäki kiisti jälleen syytteet
Kivimäen puolustus kiisti kaikki syytteet jo pääkäsittelyä edeltäneessä valmistelevassa istunnossa lokakuun lopulla.
Kivimäen avustaja, asianajaja Peter Jaari sanoi tuolloin, että Kivimäkeä ei ole voitu yhdistää rikollisiin tekoihin.
Jaari sanoi myös tänään, että Kivimäki kiistää syytteet. Hän korosti, että Vastaamon tietomurtoa koskevaa näyttöä ei ole yhdistettävissä Kivimäkeen.
– Joku on jakanut Vastaamon tietoja Tor-verkossa. Ei ole selvitetty, kuka tietoja on jakanut. Ei ole osoitettu, että Kivimäki olisi tietoja jakanut.
Puolustuksen mukaan palvelimet eivät ole olleet Kivimäen, eivätkä hänen hallinnassaan. Jaari sanoi, että teot on tehty käyttäen virtuaalipalvelinta, ja sinne on kirjauduttu jaetulla käyttäjätunnuksella.
Jaarin mukaan Kivimäki ei ole yrittänyt kiristää Vastaamon asiakkaita. Kiristysviestit eivät ole Kivimäen lähettämiä.
– On jäänyt selvittämättä, kuka on kiristäjä. Vastaamon tietokanta on ladattu verkkoon ennen kiristystä, joten kuka tahansa on voinut järjestää kiristyksen.
Jaari sanoi, että rikokset ovat tapahtuneet sen jälkeen, kun palvelimet oli takavarikoitu, ja syyte perustuu arvaukseen.
Kivimäki kiistää edelleen yhä myös vahingonkorvausvaatimukset. Niitä ei käsitellä helmikuun loppuun asti kestävässä pääkäsittelyssä, vaan myöhemmin erillisessä oikeudenkäynnissä.
Vankilan tietokone ylikuumeni
Puolustus arvosteli jälleen Kivimäen mahdollisuuksia puolustautumiseen. Jaari sanoi, että Kivimäki ei ole voinut tutustua esitutkinta-aineistoon vankilassa kunnolla. Kivimäen käytössä Vantaan vankilassa on ollut tietokone oli otettu pois päältä.
– Kone oli ylikuumentunut poliisin käyttäessä tilaa, poliisit olivat sen ottaneet pois seinästä, kertoi Kivimäki.
Koneen tilannetta ja esitutkintamateriaalin saamista Kivimäen käyttöön selvitettiin istuntotauolla.
Syyttäjän mukaan poliisi oli kertonut, että kone oli ollut niin kovaääninen, että se oli otettu pois päältä. Poliisi tarkastaa tilanteen.
Kivimäen vankeus jatkuu
Puolustus vaati Kivimäen päästämistä vapaaksi tutkintavankeudesta.
– Kivimäki ei ole mihinkään lähdössä. Karttamisvaaraa ei ole, tehostettu matkustuskielto olisi riittävä, sanoi Jaari.
Jaari korosti, että Kivimäkeä voidaan valvoa elektonisesti.
Aluesyyttäjä Pasi Vainio sanoi, että syyttäjät vastustavat vapauttamista, koska vaarana on, että Kivimäki lähtee pakoon oikeudenkäyntiä.
Vainio huomautti, että Kivimäki pystyi aiemmin pysymään tavoittamattomissa pitkään, vaikka hänestä oli annettu eurooppalainen pidätysmääräys.
– Katsomme, että karttamisvaara on todellinen. Tekninen valvonta on poistettavissa.
– Ei hänellä ole teknisiä valmiuksia siihen, eikä hän pysty itseään sädettämään Eurooppaan, vastasi Jaari.
Oikeus päätti, että Kivimäki pysyy edelleen vangittuna. Oikeuden mukaan Kivimäen aiempi toiminta huomioon ottaen karttamisvaara on edelleen olemassa ja ilmeinen.
Oikeus arvioi että mikäli Kivimäki poistaisi pannan, jolla hänen liikkumistaan seurattaisiin, hän voisi matkustaa ainakin Schengen-alueella. Kivimäelle myös vaaditaan vakavaa rangaistusta, huomautti oikeuden puheenjohtaja.
Uhrit seurasivat oikeudenkäyntiä videoyhteydellä
Koska uhreja on paljon, heille on varattu tiloja, joihin on järjestetty videoyhteys oikeussalista. Noin 500 henkilöä ilmoitti käräjäoikeudelle etukäteen, että haluaa seurata oikeudenkäyntiä.
Uhrien avustajat seurasivat istuntoa yhdessä uhrien kanssa etäyhteydellä. Avustajista vain kaksi oli paikalla oikeustalolla.
Käräjäoikeus on määrännyt uhrien henkilöllisyyden pidettäväksi salassa asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Oikeuden puheenjohtaja Ilkka Lahtinen kertoi istunnon alussa, että asianomistajat on numeroitu. Jos nimen käyttäminen on välttämätöntä, tältä osin asiaa käsitellään suljetuin ovin.
Kesken istunnon Lahtinen ilmoitti etäsalissa olevien uhrien huolesta, että paikalla olisi toimittaja. Hän vakuutti, että näin ei ollut, vaan kaikki istuntoa seuraavat toimittajat ovat oikeussalissa Espoossa.
Asianomistajia yli 20 000
Vastaamon tietomurron uhriksi joutui kaikkiaan yli 33 000 asiakasta, joiden henkilötietoja ja terapiaistuntojen muistiinpanoja tietomurtaja julkaisi.
Tätä ennen tietomurtaja kiristi ensin Vastaamoa ja sen jälkeen myös Vastaamon asiakkaita. Uhreista 24 000 teki rikosilmoituksen.
Törkeän kiristyksen yrityksessä asianomistajia on oikeudenkäynnissä noin 21 000.
Törkeässä kiristyksessä asianomistajia on 20. He maksoivat vaaditut lunnaat, jotta tietoja ei julkaistaisi. Lunnaita maksettiin muutamia tuhansia euroja.
Törkeässä yksityiselämää loukkaavassa tiedon levittämisessä uhreja on noin 9 600.
Kivimäkeä epäillään myös muista rikoksista
Tietomurto tuli julki lokakuussa 2020 kiristysyritysten myötä. Lopulta tietovuotaja julkisti koko varastamansa potilastietokannan internetin Tor-verkossa.
Rikoksista epäilty Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa yksityisasunnossa, luovutettiin Suomeen ja vangittiin viime helmikuussa. Poliisitutkinta valmistui elokuun lopussa.
Kivimäki on ollut vangittuna helmikuusta lähtien. Hän kanteli vangitsemisesta Helsingin hovioikeuteen, mutta hovioikeus hylkäsi hänen vaatimuksensa marraskuun alussa.
Vastaamon ison tietomurron lisäksi Kivimäen epäillään murtautuneen yli 14 000 palvelimelle marraskuun lopulla 2018. Lisäksi häntä epäillään pienemmästä tietomurrosta, jossa on poliisin mukaan myös toinen epäilty.
Mikäli nämäkin rikosepäilyt johtavat syytteisiin, ne käsitellään oikeudessa myöhemmin.
Otsikkoon korjattu kello 10.16, että 3 000 uhria vaatii 7 vuoden vankeutta, ei 300.