Eihän se ihan tavallista ole, että kahdentuhannen asukkaan uuteen asuinalueeseen liittyvä rakennustyömaa seisoo kolmen viikon ajan tyhjän panttina.
Eikä se, että poliisi ottaa kiinni parikymmentä puihin kiivennyttä aktivistia, jotta kaupunki voi jatkaa puiden kaatamista.
Eikä varsinkaan se, että työmaan keskeyttää alueen keskellä virtaava noro, josta kaupungilla olisi pitänyt olla tieto jo ainakin kymmenen vuotta sitten.
Mitä Helsingin Laajasaloon kuuluvassa Stansvikin metsässä oikein tapahtuu ja miksi?
Taustalla kasvu, silta ja pikaratikka
Stansvikin tulehtunut tilanne liittyy Helsingin nopeaan kasvuun: pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa nopeasti, ja pelkästään Helsingissä tavoitteena on rakentaa 8 000 uutta asuntoa vuodessa.
Yksi suurimman muutoksen kohteena olevista alueista on Itä-Helsingin Laajasalo, josta rakennetaan parhaillaan pikaraitiotiesiltaa Helsingin kantakaupunkiin.
Valtaosa Laajasalon uudesta asuntorakentamisesta sijoittuu entisen öljysataman alueelle sekä tulevan raitiolinjan varrelle. Näihin alueisiin ei liity mainittavia luontoarvoja.
Laajasalon saaren lounaisosassa sijaitsevan Stansvikinkallion metsän tilanne on toinen.
Stansvikinkallion metsä on runsaslahopuista ja monimuotoista metsää, jonka luontoarvot täyttävät pääosin Metso-suojeluohjelman kriteerit. Metsä ja ranta ovat arvokasta lepakkoaluetta, ja alueelta on löydetty muun muassa rauhoitettua lahokaviosammalta.
Osa alueen puustosta on satoja vuosia vanhaa.
Luontoliiton metsäryhmään kuuluva Aino Johansson luonnehtii metsää poikkeuksellisen hienoksi ja harvinaiseksi.
– Koen tämän luonnonarkkitehtuurina, jonka rakentuminen on kestänyt vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Ajatus siitä, että metsä ja rantalehto sekä erittäin uhanalainen Itämeren hiekkaranta laitetaan maan tasalle ja tilalle tulee katuja ja rakennuksia, jotka mahtuisivat muuallekin, on täysin käsittämätön.
Niin ikään Luontoliiton metsäryhmään kuuluva Aino Juvonen huomauttaa, että Stansvik on vanhaa luonnonmetsää, jollaista Suomessa on jäljellä varsin rajallinen määrä. Vaikka alueelle jää nykysuunnitelmienkin mukaan puita ja metsäalueita, Juvosen huolena on kokonaisuuden sirpaloituminen, joka vaarantaa useiden eliölajien oltavat ja herkän ekosysteemin.
Siksi Juvonen oli valmis kiipeämään puuhun ja päätymään poliisin putkaan, kun hakkuut Stansvikissa alkoivat lokakuun lopulla.
Rikosilmoituksia ja suunnitelmien avaamista
Nyt hakkuut on keskeytetty ja tilanne on umpisolmussa, jonka vaikutuksia ja kestoa voi vain arvailla.
Hakkuiden alkamisen yhteydessä poliisille jätettiin useita rikosilmoituksia ja tutkintapyyntöjä, jotka liittyivät pääosin mahdollisiin luonnonsuojelulain rikkomuksiin.
Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastajan Harri Saaristolan mukaan ilmoituksia on kolme tai neljä. Osa niistä liittyy myös kunnalliseen päätöksentekoon.
– Asiassa on tehty teknistä tutkintaa, mutta sen enempää ei tutkinnan tilasta voi vielä kertoa.
Saaristola arvioi, että asian selvittely vie vielä pitkään, koska myös Uudenmaan ely-keskus ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiset selvittävät asiaa osaltaan, ja tämänkaltaiset virkamiesselvitykset tapaavat kestää.
Työmaa Stansvikinkalliolla on ollut keskeytyneenä nyt kolme viikkoa. Hakkuiden keskeytyminen liittyy metsäalueen halki kulkevaan pieneen vesiuomaan eli noroon, jonka tarkkaa sijaintia ja vaikutusaluetta nyt tutkitaan. Luonnontilaiset norot ovat vesilain suojaamia luontotyyppejä.
Helsingin kaupungin mukaan alueen katusuunnitelmat menevät noron vuoksi osittain uusiksi.
Vaikutuksia on ainakin kaava-alueen eteläosaan piirrettyyn Stansvikin rantakatuun ja mahdollisesti myös muualle. Tarkempi selvitys noron valuma-alueesta valmistuu kaupungin arvion mukaan marraskuun aikana.
Kaupunkiympäristön toimialan teknisen johtajan Kari Pudaksen mukaan töiden keskeytyminen vaikuttaa Kruunuvuorenrannan asunto- ja tilahankkeiden aikatauluihin.
Kruunusiltoihin tai pikaraitiotien työmaihin asia ei vaikuta, mutta paikallistasolla asia näkyy alueelle rakennettavan koulun ja päiväkodin todennäköisenä viivästymisenä. Pudaksen mukaan tästä syystä voidaan joutua tekemään väistötilajärjestelyjä, jotta oppilaspaikat voidaan varmistaa.
– Keskeytyminen saattaa viivästyttää myös kirjaston ja kaupallisia palveluita sisältävän palvelukorttelin toteutusta. Alueen asujaimisto on tällä hetkellä lapsiperhevoittoista, joten palveluiden viivästyminen on erityisen harmillista ja vaikuttaa alueen houkuttelevuuteen aikana, jolloin asuntomarkkinoilla on muutenkin haasteita, Pudas kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Osa suurempaa taistelua
Metsän kaatamista vastustaville aktivisteille töiden keskeytyminen on torjuntavoitto. Heidän toiveissaan on, että samalla kun alueen katusuunnitelmia laitetaan uusiksi, selvitettäisiin vielä kerran myös tapoja säästää mahdollisimman paljon metsää ja puita.
Yksityishenkilönä metsien puolustamisessa mukana oleva Eetu Ahonen pitää Stansvikin tapausta osana suurempaa kamppailua kaupunkiluonnon puolesta. Ahonen sanoo olleensa jo pitkään turhautunut tapaan, jolla Helsinki kasvaa.
– Ensin vedetään kaikki matalaksi, ja sitten tehdään tilalle geneerisiä taloja. Samalla unohdetaan kaikki, mitä sillä paikalla on aiemmin ollut. Siitä puuttuu kokonaan alueen historian ja omaluonteisuuden kunnioittaminen.
Ahonen sanoo ymmärtävänsä, että lisää asuntoja tarvitaan. Samalla hän toivoo kuitenkin enemmän keskustelua siitä, millaisen symbioosin rakennettu kaupunki ja kaupunkiluonto voisivat muodostaa.
– Mitä jos kaupunkia rakennettaisiinkin luonnon ympärille eikä sen päälle? hän kysyy.
