Kauppakatu alkaa Seminaarinmäen yliopistokampukselta ja halkoo Jyväskylän ydinkeskustan. Kirkkopuiston jälkeen katu muuttuu vilkkaaksi kävelykaduksi ja päättyy 1,2 kilometriä myöhemmin Aren aukioon. Sen taakse maamerkiksi on noussut 16-kerroksinen asuintalo.
Ennen laitakaupungille nousseita ostoskeskuksia Kauppakatu on ollut kaupungin tärkein ostoskatu. Edelleenkin sen varrelta on kauppoja, museoita, ravintoloita ja arkkitehtuuria, muun muassa monia Alvar Aalto -rakennuksia.
Kävelykatu on ydinkeskustan sydän, ja sen varrella sijaitsevat vilkkaimmat liikekeskukset. Siellä on myös katuun kivetty kohtaamispaikka Kompassi. Sen päältä kulkee 20 000 henkilöä vuorokaudessa.
Talvisin kaukolämmön paluuputket lämmittävät kävelykadun ja pitävät sen pakkasellakin sulana.
Suomen kaunein katu 2016
Kävelykatu valmistui kovan väännön jälkeen vuonna 1995. Vuonna 2016 Iltalehden äänestyksessä Kauppakatu voitti ylivoimaisesti kaunein katu -äänestyksen liki 56 000 äänellä.
Kohta 30 vuotta palvellut katu on ollut ahkerassa käytössä, ja jatkuva vilinä on jättänyt jälkensä. Kävelykatu on pinnaltaan ja sen alta murenemassa. Kadun alkuperäinen yhtenäinen ilme on kadonnut, ja sen kulunut olemus kaipaa päivittämistä.
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiön toimitusjohtaja Jaakko Selin kertoo, että kadun tekniset rakenteet, muun muassa sulanapito, ovat huonossa kunnossa.
– Katu on rakennettu ennen kävelykatuja koskevaa lainsäädäntöä.
Kauppakadun uudistamista on ideoitu työpajoissa jo vuosi. Yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja vuokralaiset sekä tapahtumatuottajat ovat miettineet tulevaisuuden katua kaupungin edustajien kanssa.
Parhaimmat ideat tarkentuvat maaliskuussa nähtäville tulevaan yleissuunnitelmaan. Päätöksiä tehdään touko-kesäkuussa ensi vuonna, jolloin on selvillä koko hankkeen kustannusarvio. Kauppakadun kolme vuotta kestävä täysremontti voisi alkaa kävelykadun päästä vuonna 2027.
Jyväskylän kaupunki on pestannut Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumon Kauppakadun uudistamisen suunnittelijaksi. Maisema-arkkitehti Krista Muurinen lupaa, että kadusta on tulossa nykyistä vihreämpi, vehreämpi ja kaikkia vauvasta vaariin inspiroiva katuympäristö.
– Siellä olisi kiva olla, viipyillä, kulkea ja poiketa välillä kahville, kirjastoon tai museoon. Tavoitteena on muodostaa Kauppakadusta visuaalisesti Jyväskylän sydän, niin että päästä päähän käveltynä se on tunnistettava kokonaisuus.
Löydä kaikki aakkoset Kauppakadulta
Remontti tuo myös Jyväskylän sivistyshistorian nykyistä paremmin näkyviin. Suomenkielinen koululaitos sai alkunsa 160 vuotta sitten Seminaarinmäellä. Niinpä kadulle on suunniteltu sanataidetta ja aakkosilla leikittelyä.
– Aakkosia voisi löytää katuun upotettuina, seinistä, muureista, valaisinpylväistä ja jopa istuimina. Sanataidetta voi olla valaistuna seinissä tai maassa, kertoo Krista Muurinen.
Mullistava uudistus etenkin ravintolayrittäjille on kaikille kiinteistöille tuleva mahdollisuus rakentaa 2,5 metriä leveä terassi rakennuksen kylkeen tai välittömään läheisyyteen. Uutta on myös terassien salliminen talvella kadun varrelle. Terassilupia täytyy jatkossakin hakea.
Yrittäjä Riikka Jäppinen Avenue Barista iloitsee säännösten vapauttamisesta.
– Jos olisi talviterasseja, niin ei tulisi harmaata aikaa. Kadut olisivat nykyistä turvallisempia, kun järjestyksenvalvojat puuttuisivat katualueen siisteyteen ja häiriöihin.
Jaakko Selinin mukaan kaupungin hinnoittelu talviterasseille on vielä turhan korkea, mutta se helposti korjattavissa.
Toiveena sula katu, unelmissa katettu katu
Talveen liittyy myös toive sulanapidon laajentamista kävelykadun keskiöstä molempiin suuntiin. Aikoinaan lämmitystä ei kustannussyistä rakennettu koko kävelykadulle.
Toimitusjohtaja Aki Tuikka KMT Tuikka Oy:stä arvioi sulanapidon kalliiksi, mutta kannattaa kustannusten tarkkaa laskemista.
– Jos katulämmitystä pystytään järkevillä kustannuksilla jatkamaan kohti Kirkkopuistoa, niin se olisi hienoa.
Ideointipajojen huimin idea kävelykadun osittaisesta kattamisesta jakaa mielipiteitä. 1980-luvulla Asemakadun ja Aren aukion välin kattamista ehdotti Osuuskauppa Keskimaan silloinen toimitusjohtaja Kalevi Liukkonen. Oulussa Osuuskauppa Arina on toteuttanut jo vastaavan idean. Kauppakeskus Valkea syntyi, kun kaksi korttelia yhdistettiin kattamalla niiden välinen katu.
Kauppakeskus Sokkarin liiketoimintajohtajan Una Hirvilammin mukaan kattaminen on mahtava idea, mutta se voi jäädä haaveeksi teknisten haasteiden vuoksi.
– Suomessa on neljä villiä vuodenaikaa, joten kattaminen toisi kyllä hienosti viihtyisyyttä kadulle.
