AMSTERDAM / LEIDEN Maahanmuutto ja kallis asuminen puhuttaa hollantilaisia huomenna keskiviikkona pidettävien parlamenttivaalien alla. Asuntokriisi näkyy etenkin nuorten hollantilaisten arjessa.
– Nuorilla ei ole varaa asuntoihin, ja siksi he päätyvät asumaan meidän, vanhempiensa, luokse, leideniläinen Lisa Bavelaar kuvailee tilannetta.
Bavelaarin mukaan liberaalipääministeri Mark Rutten johtamat hallitukset eivät ole onnistuneet asuntokriisin hillitsemisessä. Hän toivoo tilanteen muuttuvan vaalien jälkeen.
Hollannin asuntopula on pahentunut merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Uusia asuntoja pitäisi arvioiden mukaan rakentaa noin 400 000.
Istuva hallitus on luvannut rakentaa 900 000 asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Raaka-aineiden korkea hinta ja rakentamiseen liittyvät ympäristönormit hidastavat kuitenkin uudisrakentamista.
Monet näkevät asuntokriisin taustalla myös Hollannin kansainvälistymisen, joka houkuttelee maahan työperäisiä maahanmuuttajia, opiskelijoita ja turvapaikanhakijoita.
– Toivoisin, että kaikki ihmiset löytäisivät paikan, missä he voivat elää turvassa, vapaina ja ilman huolia. Jossain vaiheessa maat ovat kuitenkin täynnä, ja meidän on mietittävä, miten tuemme omia kansalaisiamme, Jenthe Sijm pohtii.
Opiskelijat nostetaan tikun nokkaan
Asuntokriisin vaikutukset näkyvät myös Hollannin korkeakouluissa. Hollannin yliopistojen liiton mukaan neljäsosa maan 340 000 opiskelijasta on tällä hetkellä ulkomaalaisia. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista ulkomaalaisia on noin 40 prosenttia.
Monien mielestä yliopistojen kansainvälistyminen on mennyt liian pitkälle.
– Hollannissa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, eivätkä paikalliset opiskelijat suhtaudu heihin aina positiivisesti, maisterintutkintoa Amsterdamin yliopistossa suorittava Sara Gestrin sanoo.
Ulkomaisiin opiskelijoihin kohdistuvan kritiikin taustalla on Gestrinin mukaan ennen muuta asuntopula. Osa asuntohuolien kanssa kamppailevista hollantilaisopiskelijoista kokee, että ulkomaiset opiskelijat vievät nykyisellään liikaa tilaa.
Tilanne harmittaa Gestriniä. Hänen mukaansa asuntopolitiikan ongelmia ei tulisi vierittää kansainvälisten opiskelijoiden niskaan.
Maahanmuuton vastustuksella on pitkät perinteet
Samalla kannalla on myös Haagissa asuva brittiläinen Thomas Ansell. Hänen mukaansa keskustelussa unohtuu kansainvälistymisen tuomat hyödyt Hollannin korkeakoululle ja yhteiskunnalle.
– Tämä on johtanut siihen, että 17 miljoonan ihmisen maassa on monta suosittua ja kovatasoista yliopistoa. Tämän luulisi olevan hyvä asia, hän toteaa.
Maahanmuuton ympärillä vellova keskustelu on liittyy Ansellin mukaan yleisemmin populististen puolueiden nousuun Euroopassa. Hollannin kohdalla kyseessä ei ole kuitenkaan uudesta ilmiöstä.
– Jos katsomme Hollannin historiaa menneiden kolmen- tai neljänkymmenen vuoden ajalta, maassa on aina ollut verrattain vahvoja maahanmuuton vastaisia liikkeitä.
Tiukentuuko maahanmuuttopolitiikka?
Hollannin puoluekentän uusi tulokas NSC-puolue (Nieuw Sociaal Contract) haluaa rajoittaa uusien tulijoiden määrää murto-osaan nykyisestä.
Puoluejohtaja Pieter Omtzigtin mukaan Hollantiin voi ottaa korkeintaan 50 000 uutta ihmistä vuodessa. Lukuun sisältyvät niin turvapaikanhakijat kuin työn tai opiskelujen perässä muuttavat ulkomaalaiset.
NSC-puolueen tavoitteet rajaisivat maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä: viime vuonna Hollantiin muutti yli 400 000 ihmistä, maahanmuuton ja maastamuuton välisen erotuksen ollessa 224 000 henkeä.
Vasemmistolaista talouspolitiikkaa ja tiukkaa maahanmuuttolinjaa yhdistelevä puolue kamppailee mielipidetiedustelujen mukaan isoimman puolueen asemasta keskiviikon parlamenttivaaleissa.
Vaalit vaikuttavat Hollannin EU-linjaan
Vaalivoitosta kamppailevat myös tehtävänsä jättävän Mark Rutten keskustaliberaali VVD-puolue sekä ex-komissaari Frans Timmermansin johtama punavihreä koalitio.
Tuleva hallituspohja rakentuu todennäköisimmin kahden suuren puolueen varaan. Hollanti saa siis joko keskusta-vasemmistolaisen tai keskusta-oikeistolaisen hallituksen.
Leidenin yliopiston apulaisprofessori Simon Otjes arvioi, että NSC:n ja VVD:n varaan rakennettava keskusta-oikeistolainen hallitus pyrkisi vähemmän kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan sekä maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen.
Keskusta-oikeistolainen hallitus pyrkisi hänen mukaansa myös jatkamaan Hollannin edustamaa tiukkaa talouslinjaa EU:n päätöksenteossa.
– Molemmat [VVD ja NSC] ovat fiskaalisesti konservatiivisia puolueita. He eivät halua EU:sta tulonsiirtounionia.
NSC:n ja punavihreän koalition olisi puolestaan vaikeampi päästä yhteisymmärrykseen yhteisestä EU-linjasta, Otjes arvioi.