Presidentin puolison asema ja rooli kaipaa tuulettamista, sanovat asiantuntijat.
Suomessa on ollut viime vuosikymmeninä tapana, että presidentin puoliso luopuu omasta työstään ja omistautuu edustamiselle presidentin rinnalla.
Puoliso on voinut jatkaa työssä, jossa ei ole ollut vaaraa eturistiriidasta presidentin tehtävien kanssa. Häneltä on myös odotettu ”hyvän tekemistä” eli hyväntekeväisyyskohdetta, jota hän on edistänyt.
Toimittaja-kirjailija Päivi Storgård ja historiantutkija Kati Katajisto kaipaavat puolison aseman uudistamista, koska edellä kuvailtu ei ole heistä enää nykypäivää.
Katajisto on tutkinut presidentin puolisoita ja Storgård on kirjoittanut heistä kirjan.
Presidentin puolisolla ei ole virallista asemaa Suomessa eikä hän saa Suomen hyväksi tekemästään työstä palkkaa. Puolisolla ei ole omaa henkilökuntaa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on.
Hänen kuitenkin odotetaan osallistuvan presidentti-instituution toimintaan eri tilaisuuksissa tai ulkomaanmatkoilla edustavasti pukeutuneena.
Storgårdin mielestä presidentin puolison työ on käytännössä hyväntekeväisyyttä.
– Se ei ole enää tätä päivää. Jos presidentin puoliso kerran tekee töitä, silloin hänellä pitäisi olla virallinen asema ja määritellyt työtehtävät. Hänen pitäisi myös saada siitä palkkaa tai palkkio, joka kerryttää eläkettä.
Myös Katajiston mielestä vapaaehtoiseen työhön pohjautuva puolison rooli on hyvin ristiriitainen ja kaipaisi modernisointia. Hänestä olisi reilua antaa puolisolle edes oma kulukorvaus vaatteisiin ja edustamiseen.
– Varsinkin sukupuoliroolien kannalta se ei kovin hyvin istu nykyaikaiseen yhteiskuntaan, hän huomauttaa.
Tarja Halosen puolisoa Pentti Arajärveä lukuun ottamatta presidentin puolisot ovat olleet naisia.
Puolison oletetaan laittavan elämänsä tauolle
Katajiston mukaan epävirallinen asema jättää ainakin periaatteessa tilaa päättää, mihin toimintaan ja tilaisuuksiin puoliso haluaa osallistua.
On kuitenkin odotettu, että puoliso laittaa oma uransa ja elämänsä ikään kuin pysähdyksiin presidentin työn takia.
– Kuinka moni tavallinen suomalainen olisi valmis muokkaamaan oman uransa täysin puolison työn takia ja käyttämään siihen aikaa. Ei se suurta osaa kauheasti hymyilyttäisi, Katajisto toteaa.
Sauli Niinistön valinnan jälkeen Jenni Haukio jäi pois kokoomuksen viestintäpäällikön tehtävästä. Hän on johtanut miehensä virkakausien aikana Turun kirjamessuja sekä kirjoittanut kirjoja ja kolumneja.
Pentti Arajärvi puolestaan jätti valiokuntaneuvoksen viran eduskunnassa ja toimi sosiaalioikeuden professorina.
– Ei tämäkään ole ihan nykypäivää. Nyt presidentinvaalien alla tähän on tullut joku ihmeellinen amerikkalainen vivahde, jota en ymmärrä suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti suomalaisen naisen asemassa.
– Vastustan sitä, että presidentin puoliso olisi vain joku kukkakimpputeline tai muotinukke. Tuntuu siltä, että suomalaiset kaipaavat yhä sitä kuningasparia, jotka edustaa sitten hienosti Suomea, Storgård sanoo.
Puoliso voisi nostaa esiin vahvemmin hänelle tärkeitä asioita
Päivi Storgård kertoo, että aiempina vuosikymmeninä presidenttien puolisot ovat voineet ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Kati Katajiston mukaan puolisoille on kuitenkin sallittu varsin kapea ja riskitön aihepiiri: kaikki lapsiin liittyvän, suomalaisen kulttuurin ja Suomen maakuvan edistäminen.
Suomen ensimmäisen presidentin K.J Ståhlbergin vaimo Ester teki aktiivisesti lastensuojelutyötä ja vaikutti alan lainsäädäntöönkin. J.K Paasikiven vaimo Alli oli perustamassa Linnanmäen huvipuiston omistavaa Lasten Päivän Säätiötä. Linnanmäen tuotto ohjataan lastensuojelutyöhön.
Mauno Koiviston puoliso Tellervo oli myös SDP:n kansanedustaja ja kirjoitti kirjoja. Hän oli perustamassa sukupuolten tasa-arvoa ajanutta yhdistys 9:ää ja teki miehensä kausien aikana mielenterveystyötä.
Martti Ahtisaaren puolison Eevan ansiosta Suomessa on nykyään iltapäiväkerhoja. Asiantuntijat pohtivat Mäntyniemessä järjestetyissä Eevan istunnoissa, miten yksin kotona olevia pieniä koululaisia voitaisiin auttaa. Kokeilusta kasvoivat nykyisin jo lakisääteiset iltapäiväkerhot.
– Ihmettelen, että tätä aseman tuomaa arvovaltaa ei käytetä enää samalla tavalla. Mielestäni presidentin puolisolla pitäisi olla oikeus tuoda esiin omia näkemyksiä, mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteitaan. Ei tarvitse pitää suutaan kiinni asioista, jotka ovat tärkeitä, Storgård sanoo.
Tosin juuri aseman takia sanansa joutuu asettelemaan tarkoin. Kohu oli valmis, kun Jenni Haukio kritisoi kolumnissaan susien tappamiseen myönnettyjä poikkeuslupia.
Suomen lisäksi myös maailmalla on puolisolle odotuksia ja vakiintuneita käytäntöjä. Sen sai tuntea ensimmäinen presidentin miespuoliso valtiovierailuilla.
Pentti Arajärvi on lastensuojelun ja sosiaalipolitiikan asiantuntija, mutta hänet vietiin miehille sopivaksi katsottuihin kohteisiin.
– Naiset pääsivät päiväkoteihin ja kouluihin. Arajärvi sanoi, että sinne hänkin olisi halunnut mennä, mutta pyynnöistä huolimatta toivetta ei aina huomioitu, Storgård kertoo.
Ehdokkaat: Ei virallista asemaa tai palkkiota puolisolle
Kysyimme presidenttiehdokkailta, pitäisikö puolison asema virallistaa tai maksaa heille palkkio. Suurin osa ehdokkaista ei haluaisi virallistaa tehtävää tai maksaa palkkiota. Nykyistä mallia pidetään hyvänä.
Kirjailija Päivi Storgård on ällistynyt ehdokkaiden kannasta. Hänen mielestään se on sekä puolisoiden että heidän tekemänsä työn halveksumista.
Tutkija Kati Katajisto ei ole yllättänyt kyselyn tuloksesta, koska ehdokkaat ovat näin vaalien alla varovaisia. Huonosta taloustilanteesta kärsivät äänestäjät voisivat luulla, että he yrittävät haalia puolisolle uusia etuja.
Ehdokkaiden mielestä puolison pitäisi kuitenkin saada itse määritellä roolinsa näkyvyys ja edistämänsä asiat oman kiinnostuksensa mukaan. Toisaalta osa katsoo, että roolin tulisi elää myös ajassa, ja puolison pitäisi olla mahdollista jatkaa työuraansa.
Katajiston mielestä omassa työssä jatkaminen olisi nykypäivää.
Presidenttikyselyiden kärkipaikoilla olevien Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin puolisot ovat halukkaita jatkamaan työssään.
Meikkaaja-kampaaja Antonio Floresilla on oma yritys. Juristi Suzanne Innes-Stubb työskentelee Koneella yrityksen eettisestä ohjeistuksesta vastaavana johtajana.
Asiantuntijat eivät näe Floresin kohdalla selviä eturistiriitoja presidentin tehtävien kanssa. Innes-Stubbin kohdalla niitä voisi syntyä esimerkiksi presidentin vienninedistämismatkojen yhteydessä.
Katajiston mukaan työssään jatkavien puolisoiden on syytä varautua siihen, että media ja somemaailma puuttuisivat kärkkäästi mahdollisiin eturistiriitoihin tai edustamisen väliin jättämiseen.
Kuuntele myös:
