Jyväskylän Ooppera juhlii 50 vuoden taivaltaan Getano Donizettin klassikolla Lemmenjuoma - L'elisir d'amore. Se edustaa 1700-luvulla Italiassa syntynyttä koomista oopperaa. Ensi-ilta on uudenvuodenaattona Jyväskylän kaupunginteatterissa.
Lemmenjuoman ohjaa englantilainen John Ramster, ja hän kuvailee elokuvatermillä oopperaa romanttiseksi komediaksi.
– Pääviesti on, että rakkaus voittaa aina. Jopa synkimmällä hetkellä, kun ajattelet, että et koskaan löydä rakkautta, niin rakkaus löytää kyllä tien.
Lemmenjuoman solistikaartista löytyy nimekkäitä suomalaisia ja kansainvälisiä laulajia. Rooleissa ovat muun muassa baritoni Waltteri Torikka, sopraano Virva Puumala ja walesilainen tenori Joshua Owen Mills.
Waltteri Torikan mukaan Lemmenjuoma sopii tähän maailman tilanteeseen täydellisesti. Se on täynnä lempeä, iloa, rakkautta ja hienoa musiikkia.
Torikalle teos on tuttu, sillä hän oli mukana kymmenen vuotta sitten, kun Lemmenjuoma esitettiin viimeksi Suomessa kansallisoopperassa.
– Donizettin tekeminen on kulttuuriteko, sillä tämän kaltaista bel canto -laulua kuullaan harvoin Suomessa.
Bel canto -termi tarkoittaa etenkin italialaisessa oopperassa 1800-luvulla kukoistanutta laulutyyliä, joka korostaa mahdollisimman kaunista äänensävyä ja vokaalista virtuositeettia.
Kolmiodraamaa aurinkokukkien keskellä
Lemmenjuoma sai kantaesityksensä Milanossa 191 vuotta sitten. Jyväskylässä teos nähdään ensimmäistä kertaa, ja näytöksiä on yhdeksän.
Lontoolaisen Bridget Kimakin lavastus vie yleisön keskelle jättimäisten auringonkukkien peltoa. Lemmenjuomassa ujo talonpoika on rakastunut ylimieliseen tilanomistajattareen, joka puolestaan on ihastunut komeaan kersanttiin. Huijaritohtori myy talonpojalle lemmenjuomaa, mistä seuraa kommelluksia.
– Se on klassinen poika tapaa tytön -tarina. Poika on aina rakastanut tyttöä, mutta tyttö ei ole rakastanut poikaa. Ajattomassa tarinassa poika löytää keinon saada tytöltä vastarakkautta, ohjaaja John Ramster kiteyttää.
Lemmenjuoman musiikin johtamisesta vastaavat kapellimestarit Ville Matvejeff ja Ruut Kiiski. Orkesterina toimii Jyväskylä Sinfonia ja kuoro-osuuksista vastaa Rita Varosen valmentama 46 laulajan Jyväskylän oopperakuoro.
Maakuntaoopperat rikastuttavat Suomen oopperatarjontaa
Waltteri Torikka muistuttaa, että maakuntaoopperoilla on tärkeä rooli ylläpitää laajaa suomalaista oopperaohjelmistoa.
– Kansallisooppera esittää koko ajan vähemmän ja vähemmän eri oopperoita. Maakuntaoopperoiden teoksilla saadaan suomalaiseen oopperaesityskirjallisuuteen monipuolisuutta.
Viimeiset liki 30 vuotta Jyväskylän Ooppera on tuottanut joka toinen vuosi suuren teoksen vierailevien solistien, Jyväskylä Sinfonian, kaupunginteatterin ja oopperakuoron kanssa.
Bassolaulaja kokosi oopperan historian
Juhlavuoden kunniaksi Jyväskylän Oopperan historia on koottu yhteen historian dosentti Simo Mikkosen johdolla. Mikkonen laulaa Oopperakuorossa bassoääntä.
Taitavista harrastajista koottu kuoro on pysyvä elementti tuotannoissa. Kuorossa on aina vaihtuvuutta ja nytkin on mukana ensikertalaisia ja jopa 30 vuotta kuorossa laulaneita.
– Mukana ollaan niin kauan, kun jalat vaan kantaa. Oopperassa täytyy lavalla liikkua, joten liikkuvuus on tietysti edellytyksenä, kertoo Mikkonen.
Pienimuotoisia oopperoita esitettiin Keski-Suomen konservatoriossa jo 60 vuotta sitten. Oopperayhdistyksen perustaminen 50 vuotta sitten toi puhtia tuotantoihin ja oopperoita alettiin tehdä yleisölle, jonka olemassaolo tunnistettiin Keski-Suomessa.
Toinen syy yhdistyksen perustamiselle oli se, että valtio jakoi avustuksia nimenomaan oopperayhdistyksille.
Simo Mikkosen mukaan matkan varrelta löytyy tuotantoja, jotka ovat jääneet poikkeuksellisina ihmisten mieliin.
– Carmen vuonna 2017 oli huikea produktio ja kaikki esitykset myytiin nopeasti loppuun. Se nousi vahvasti esille, kun kysyimme mieleen jääneitä teoksia sosiaalisessa mediassa.