Brittiläinen Thomas de Mallet Burgess aloitti Kansallisoopperan taiteellisena johtajana kolme kuukautta sitten. Hän tuli Suomeen suoraan Uuden-Seelannin oopperasta, jota hän kipparoi taiteellisena- ja pääjohtajana viisi vuotta.
Suomessa hän on asunut kesäkuusta lähtien, eikä ole kokenut minkään valtakunnan kulttuurishokkia, vaan jotain, jota hän kutsuu kulttuuriyllätykseksi: ihmiset ovatkin täällä lämpimiä ja hauskoja. Ja se ei de Mallet Burgessin mukaan ole kuva, joka meistä maailmalla on.
– Teitä suomalaisia pidetään introvertteina, hiljaisina ja vakavina. Ei pidä paikkaansa! Joko tämä on teidän tarkasti vaalittu salaisuutenne tai sitten teidän pitäisi miettiä brändinne uudelleen.
De Mallet Burgess on Suomen Kansallisoopperassa ensimmäinen taiteellinen johtaja, joka on taustaltaan ohjaaja, ei muusikko, kapellimestari tai laulaja.
”Suomessa nuorin näkemäni yleisö”
Uudessa-Seelannissa de Mallet Burgess palkattiin muutosjohtajaksi ja uudistajaksi. Hän onnistuikin houkuttelemaan uusia yleisöjä ja myös nuorempaa väkeä sikäläisen oopperan pariin.
Kaikki eivät suhtautuneet uudistuksiin varauksettomalla innolla. Hänen tilaamansa teos huonosti käyttäytyvistä brittituristeista, The Unruly Tourists, oli osalle johtokunnasta liikaa.
Enemmistö oli kuitenkin uudistusten kannalla.
– Aina, kun asioita muutetaan perustavalla tavalla, osa asettuu välittömästi vastaan, hän sanoo.
De Mallet Burgess ajattelee, että ooppera on tarkoitettu kaikille. Se ei ole elitistinen taidemuoto, eivätkä siitä ole kiinnostuneita vain iäkkäät. Etenkään Suomessa.
– Kaikista paikoista, joissa olen vieraillut – ja niitä on paljon – Suomessa on nuorin näkemäni yleisö. Se ei silti tarkoita, etteikö täälläkin edelleen pitäisi tehdä töitä sen eteen, että yleisöpohja laajenisi.
On tärkeä käsitellä tätä päivää
Yleisö on de Mallet Burgessin mielestä Suomessa sitoutunutta, mutta sekin pitää hänen mielestään ottaa huomioon, että maahamme muuttaa ihmisiä muualta.
Miten heidät sitoutetaan oopperaan? Tätä taiteellinen johtaja kysyy itseltään.
– On otettava ohjelmistoon teoksia, jotka kiinnostavat erilaisia ihmisiä. On jalkauduttava erilaisiin yhteisöihin. On annettava taiteellista valtaa erilaisille ihmisryhmille.
De Mallet Burgess aikoo tarjoilla suomalaisyleisölle edelleen sen rakastamia klassikoita, kuten Verdiä ja Puccinia. Samalla hän muistuttaa, kuinka tärkeää on yrittää puhutella tämän päivän ihmisiä.
– Oopperan pitää käsitellä ajatuksia, teemoja ja niitä jännitteitä, joita kohtaamme omassa elämässämme. Ja uskon, että tähän päästään tilaamalla uusia oopperoita.
Tulossa uutta oopperaa
Taiteellinen johtaja paljastaa, että hän on jo aloittanut neuvottelut uudesta teoksesta. Ajatus tilauksesta on vielä alkutekijöissään, eikä aihetta ole vielä valittu. Uuden oopperan matka näyttämölle voi kestää jopa viisi vuotta.
De Mallet Burgessin pesti on nelivuotinen ja sisältää kolmen lisävuoden option. Saattaakin olla, että taiteellisen johtajan kausi on ehtinyt päättyä ennen kuin hänen tilaamansa uusi teos saa ensi-iltansa.
De Mallet Burgessin kädenjälki näkyy vuodesta 2025 eteenpäin. Siihen asti ohjelmisto on edellisen taiteellisen johtajan, Lilli Paasikiven, suunnittelemaa.
– Edeltäjäni tilasi uuden oopperan ja se on samalla ensimmäinen teos, jonka ohjaan tässä talossa itse, de Mallet Burgess paljastaa.
Sen enempää hän ei saa tulevasta kertoa.
Suomalaisuus on taiteen muovaamaa
Vielä vaalien alla hallituksen tuleva valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kutsui kulttuuria luksuspalveluksi.
Huolestuttaako nykyisen hallituksen leikkauslinja uutta taiteellista johtajaa? De Mallet Burgess vastaa kuvailemalla sitä, miten kansakuntamme on muovautunut.
Se, mitä suomalaisuus mielestämme on, on vahvasti musiikin ja taiteiden synnyttämää. Sitä yhteyttä ei de Mallet Burgessin mielestä yksikään hallitus lähde rikkomaan.
– Me tarvitsemme palveluita, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta, mutta me tarvitsemme myös oopperaa, koska se sitoo meidät yhteen. Ooppera liittyy hyvinvointiin ja viihteeseen, mutta kysyy myös niitä isoja kysymyksiä, joita meidän yhteisönä täytyy kysyä.
