Etelä-Savon terveydenhuollossa on kärsitty pitkään pahasta työvoimapulasta. Viimeisimpään Eloisassa avoinna olleeseen sairaanhoitajan tehtävään tuli kuitenkin lähes 160 hakemusta.
Vuoden alusta aloitetut digitaaliset palvelut ovat tuoneet hakijatulvan.
– Rekrytointi on huomattavasti helpottunut. Henkilökuntaa on valtakunnallisesti hyvin saatavilla digitehtäviin. Ennen kaikkea digivastaanotot keventävät meidän kivijalan hankalaa tilannetta, sanoo Eloisan hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Sähköinen asiointi on otettu eri laajuudessa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Sairaanhoitajan ja lääkärin työtä voi nykyisin tehdä ainakin osittain etänä.
Etelä-Savossa hoitotyötä saa tehdä kokonaan etänä.
– Digipalvelut ovat lisänneet organisaation vetovoimaa. Sosiaali- ja terveysalalla työntekotavat ovat isossa murroksessa, kun digitaalisten palveluiden osuus koko ajan laajenee, kertoo Eloisan digitaalisen sotekeskuksen tulosaluepäällikkö Viivi Kaasinen.
Digipalvelua käyttävät asiakkaat ovat pois terveyskeskusten ruuhkista.
Ennen digipalveluiden aloittamista Etelä-Savossa hoitoonpääsyn keskiarvot olivat noin kuukauden mittaisia. Digivastaanottojen ansiosta alueella pystytään nykyisin alittamaan hoitotakuu eli 14 vuorokautta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän tuoreen kyselyn mukaan (THL) viime vuonna kaikista sote-asiakkaista useampi kuin joka kolmas käytti digitaalisia palveluja. Helsingissä digikäyttäjiä oli jopa puolet asiakkaista.
Joutsasta etänä hoitajan töitä
Keski-Suomessa asuva Marika Valtonen, 30, aloitti puoli vuotta sitten Etelä-Savossa digisairaanhoitajana. Valtonen tekee sairaanhoitajan töitä kokonaan etänä kotoaan Joutsasta.
Taustallaan Valtosella on kymmenen vuoden kokemus potilastyöstä esimerkiksi vuodeosastolta Keski-Suomessa.
– Hain Etelä-Savoon erityisesti vuorotyön perässä, mutta sataprosenttinen etätyö on se, jota haluan tehdä. Toki tykkään käydä myös paikan päällä, mutta kun matkat ovat pitkiä, niin etätyö on se minun juttuni tällä hetkellä.
Valtonen tekee töitä terveysneuvonnassa, ja työhön kuuluu muun muassa potilaiden chat-viesteihin vastaaminen.
– Kaipasin vähän toisenlaista työnkuvaa ja uusia haasteita. Tämä on erilaista kuin aikaisempi työni osastolla, tämä on vapaampaa ja nykyaikaista. En ole tässä yksin vaan minulla on hoitotiimi apuna, jos on jotain kysyttävää, Valtonen kertoo.
Työviihtyvyys parantunut
Eloisan digivastaanottoa pitävä lääkäri tai sairaanhoitaja voi tehdä työnsä mistä tahansa EU-maasta.
– Meillä on sairaanhoitajia ja lääkäreitä ympäri Suomea. Yksi ammattilainen työskenteli kuukauden ajan Espanjasta. Tällä hetkellä kukaan ei ole töissä pysyvästi ulkomailla, mutta osa tekee välillä töitä ulkomailla tai esimerkiksi Lapissa, sanoo Kaasinen.
Etelä-Savon hyvinvointialueella työssä jaksaminen ja viihtyminen ovat lisääntyneet. Kaasinen ei usko, että etätyö on siihen ainoa syy.
– En usko että digipalvelut sitä yksin tekevät, mutta ovat yhtenä tekijänä lisäämässä työviihtyvyyttä monille. Ammattilaisten viihtyvyys ja työssä pysyminen edellyttää myös hyvää johtamista ja hyviä työolosuhteita.
Hoitovirheiltä vältytty
Eloisan digilääkäripalvelussa lääkäri ja sairaanhoitaja vastaavat aluksi potilaalle chat-viesteillä ja ottavat sen jälkeen tarvittaessa myös videoyhteyden.
– Siinä täytyy kiinnittää huomiota siihen, miten kirjoittaa. Täytyy vähän eri tavalla osata kysellä asiakkaalta tietoja, kun et pysty näkemään potilasta fyysisesti. Kommunikointi on siinä kaiken a ja o, kertoo Valtonen.
Etelä-Savossa lähes kolmasosa asiakkaista on viime kuukausina valinnut digivastaanoton.
Osa asiantuntijoista kritisoi etävastaanottoa kovin sanoin ja esimerkiksi aiemmin yleislääketieteen professori Juha Auvisen kommentoi Ylelle, että luvassa on monenlaisia ongelmia, mikäli etäpotilas ei ole hoitavalle työntekijälle aiemmin tuttu.
Ainakin toistaiseksi Eloisassa on vältytty hoitovirheiltä digivastaanotoissa, mutta vääriä hoitoonohjauksia on tapahtunut, kuten niitä tulee myös lähivastaanotoilla.
– Digitaaliset palvelut eivät tietenkään sovellu kaikille potilaille, mutta samaan aikaan ne mahdollistavat kaikille hoidon saatavuutta, sanoo Kaasinen.
Haasteet järjestelmissä ja koulutuksessa
Digipalveluiden ongelmat liittyvät Etelä-Savossa tietojärjestelmien yhteensopivuuteen.
Hyvinvointialueiden järjestelmien yhtenäistäminen on kesken, ja työntekijällä saattaa olla käytettävänä useita potilastietojärjestelmiä.
Toinen ongelmakohta on koulutus. Terveydenhuollon ammattilaisia ei ole koulutettu etätyöhön, ja nyt suuri osa työstä saattaakin tapahtua ilman fyysistä kontaktia.
– Lääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutuksen uudistaminen niin, että opetetaan toimimaan myös digissä, pitäisi saada hyvin nopeasti käyntiin, Eloisan hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo.
Kaikkia hyvinvointialueiden ongelmia ei digipalveluilla ratkaista.
– Ei pelkästään. Talouden puolelta se tuo tietysti jotain helpotusta, ja se vaikuttaa jonkun verran ruuhkatilanteisiin, mutta ennen kaikkea näen digipalvelut asiakkaan toiveena. Asiakkaat haluavat nykyisin asioida kotisohvalta, sanoo Seppälä.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 13. joulukuuta kello 23.00 saakka.