Suomi täyttyi led-kynttilöistä, mutta millainen on niiden vaikutus ympäristölle?

Paristoilla toimivien kynttilöiden menekki on kasvanut suurissa kauppaketjuissa. Asiantuntijan mukaan olisi tärkeää, että niitä käytettäisiin vastuullisesti.

Monessa kodissa kaukosäädin on korvannut tulitikut. Video: Niko Mannonen / Yle
  • Ada Lassuri

Yhä useamman kodista löytyy paristoilla toimiva led-kynttilä. Rustasta, Tokmannista, Clas Ohlsonista, Jyskistä, Keskosta ja S-ryhmästä kerrotaan, että kysyntä on kasvanut.

Esimerkiksi Tokmanneissa led-kynttilöitä myydään kymmeniä tuhansia kappaleita vuosittain. K-Citymarketeissa niitä on myyty kymmeniä tuhansia pelkästään syys–joulukuun aikana.

Rustan maajohtaja Tommy Dolivon mukaan suosion takana ovat ainakin käyttöturvallisuus ja tekniikan kehittyminen.

– Led-valo saadaan jo näyttämään hyvin aidon kynttilän liekin kaltaiselta, hän toteaa.

Ainakin S-ryhmän kaupoissa led-kynttilöiden suosio on jopa laskenut perinteisten kynttilöiden menekkiä, tosin vain hieman.

Halpoja kynttilöitä ostetaan heräteostoksina

Suomen Kiertovoiman viestintäpäällikkö Kaisa Halmeen mukaan led-kynttilöitä ostetaan helposti heräteostoksina, koska ne ovat niin halpoja.

– Samalla tavalla kuin kaikessa muussa kuluttamisessa, voisi miettiä tulevatko ne todella tarpeeseen, hän toteaa.

LED-tuikkukynttilä palaa enkelitelineessä.
Led-kynttilöitä on monenlaisia. Perusmalli muistuttaa perinteistä tuikkukynttilää. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Useimmat led-kynttilät toimivat paristoilla. Kun paristo loppuu, sen voi vaihtaa uuteen. Joissain tapauksissa uuden kynttilän ostaminen on kuitenkin halvempaa kuin uuden pariston.

Halme pitää tärkeänä, että tuotteita käytetään sellaisenaan mahdollisimman pitkään.

– Sähkölaitekeräys on tarkoitettu ainoastaan sellaisille laitteille, jotka eivät enää toimi, ja joita ei ole kannattavaa korjata, hän sanoo.

Jos käytetyn led-kynttilän päätyy laittamaan roskakoriin, oikea paikka on sähkö- ja elektroniikkaromun SER-keräyspiste. Lisäksi niitä voi viedä suurempiin elektroniikkaliikkeisiin ja päivittäistavarakauppoihin.

Kynttilöiden paristot lajitellaan paristokierrätykseen.

Led-kynttilöiden valo muistuttaa aitoa. Video: Niko Mannonen / Yle

Halmeen mukaan led-kynttilät lajitellaan pääsääntöisesti oikein. Sekajätteen koostumustutkimuksista on selvinnyt, että lamppujen ja muiden pienten sähkölaitteiden osuus sekajätteestä on vain noin 0,1 prosenttia.

– Sekin on toki liikaa, koska niiden lajittelu erikseen on helppoa, toteaa Halme.

Kumpi on parempi?

Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissisen mukaan vertailevaa elinkaaritutkimusta kynttilöistä ei löytynyt. Eri lähteiden tiedoista voi hänen mukaansa kuitenkin päätellä, että led-kynttilän elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin tavallisen kynttilän.

Tästä näkökulmasta led-kynttilä olisi ympäristön kannalta parempi. Kynttilöiden merkitys kulutuksessa on kuitenkin hyvin pieni.

– Vaikka polttaisi kymmentä tavallista kynttilää kymmenen tuntia, päivittäisen henkilöä kohti lasketun kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä se muodostaisi vain viisi prosenttia. Jos kynttilöitä poltetaan vain muutamana päivänä vuodessa, kulutuksen kokonaisuuden kannalta se ei ole millään lailla merkittävää.

Ympäristön kannalta Nissinen ei hylkisi kumpaakaan vaihtoehtoa.