Eikö tasa-arvon mallimaassa ymmärretä, mitä ja miksi tasa-arvo on?
Kysymys kohosi mieleeni, kun tutkimus paljasti joka toisen lapsiperheessä elävän suomalaisisän kokevan, että sukupuolten tasa-arvoa on tuettu jo liian paljon.
Koska itsekin olen tällainen isä, otan vapauden tulkita tasa-arvopolitiikan haitallisuutta omalta kannaltani.
Tasa-arvon kirkas vesi samenee heti, jos annamme hyvitystä tai helpotusta joillekin ihmisille.
Asiakeskeisenä periaatteen miehenä aloitan filosofisista lähtökohdista.
Minusta tasa-arvoa ei tule ymmärtää tavoiteltavaksi tilaksi, vaan vapaiden yksilöiden lähtökohdaksi. Tasavallassa perustuslaki turvaa kaikille samat oikeudet ja velvollisuudet, vapaudet ja vastuut, koska valta on jaettu tasan ja kansa on oman itsensä hallitus. Me kansalaiset olemme tasa-arvoisia ja sillä siisti.
Tasa-arvon kirkas vesi samenee heti, jos annamme hyvitystä tai helpotusta joillekin ihmisille sukupuolen, iän, etnisen taustan, ihonvärin tai muun ominaisuuden perusteella. Siksi positiivinen diskriminaatio ja kiintiöt eivät tue tasa-arvoa vaan loukkaavat sitä.
Jos tavoitteeksi otetaan eri väestöryhmien – vaikkapa miesten ja naisten – tasa-arvon tavoittelu, ei silloin pontimena olekaan yksilön vapauden tukeminen, vaan kansakunnan tasapäistäminen. Jostakin syystä unelma erojen tasauksesta on joillekin niin pyhä, että sitä moittiva saa varautua vihaviesteihin.
Suomalaisen sosiologian legenda ja liberaali ajattelija Erik Allardt totesi aikoinaan suomalaisten olevan niin tasa-arvoisia, että he pitävät palkintojen jakamista epäoikeudenmukaisena.
Yhteiskunta, joka ei hyväksy kyvykkyyden, saavutusten ja menestyksen tuomaa eriarvoisuutta, hukkaa valtavasti energiaa siihen, että kaikesta halutaan tehdä kaikille samassa määrin saavutettavaa. Tuntuu kuin tasa-arvoutopistit yrittäisivät biologian vastaisesti luoda satumaan, jota ei voi olla tässä maailmassa.
Tosiasiassa väestöryhmien erot pysyvät kuin kukkulat ja laaksot. Korkeasti koulutettujen lapsista tulee edelleen korkeasti koulutettuja. Me biologiset miehet emme vieläkään osaa synnyttää ja imettää. Ja yhä vain aikuisten naisten maajoukkue häviää teinipoikien maajoukkueelle melkein aina.
Olisiko sittenkin viisainta hyväksyä luonnon lait ja elää parasta mahdollista elämää niiden kanssa?
Hellä hoivailu, musisointi ja leikittely sopivat teoksiaan kypsyttelevälle kirjailijalle, mutta ei tulisi mieleenikään tyrkyttää samaa ratkaisua muille isille.
Toinen ja ehkä vielä vakavampi syy rajoittaa sukupuolten tasa-arvoa tukevaa politiikkaa on itse elämän moninaisuuden ja yksilön vapauden kunnioittaminen. Tätä liberaalin yhteiskunnan pyhintä arvoa loukataan pahasti, jos yritetään sanella, miten minun tulee yksityinen elämäni järjestää.
Olen hoitanut nuorimmaistamme kotona puolivuotiaasta kaksivuotiaaksi. Hellä hoivailu, musisointi ja leikittely sopivat teoksiaan kypsyttelevälle kirjailijalle, mutta ei tulisi mieleenikään tyrkyttää samaa ratkaisua muille isille.
Klassisessa liberalismissa perheet ovat yksityinen vapauden valtakunta, eikä hyvinvointivaltion pidä tunkeutua sitä määräilemään tasa-arvopolitiikalla tai muilla dogmeillaan.
Pakkovallan katkera siemen kylvetään, jos lainsäädännöllä aletaan puuttua siihen, miten vanhemmat tekevät työnsä ja hoitavat lapsensa kodeissaan.
Suomi ja muut länsimaat ovat puolustamisen arvoisia juuri siksi, että ihmisillä on vapaus elää ja yrittää omalla tavallaan. Pakkovallan katkera siemen kylvetään, jos lainsäädännöllä aletaan puuttua siihen, miten vanhemmat tekevät työnsä ja hoitavat lapsensa kodeissaan.
Sitä paitsi erehtymisen mahdollisuus on suuri. Jos pakotamme kaikki isät ja äidit samassa määrin hoivaamaan lapsiaan, seuraukset voivat olla huonoja myös lasten kannalta. Siksi on eettisesti perusteltua jättää vanhempien vapaaseen harkintaan, miten he järjestävät lapsensa hoidon.
Omia tasa-arvounelmiaan monistaville poliitikoille sanon: Näpit irti perheestä!
Jari Ehrnrooth
Kirjoittaja on kirjailija, kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Helsingin, Turun ja Lapin yliopistoissa. Hän on liberaalin tasavallan ja tasa-arvon horjumaton kannattaja. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com