Pohjois-Savossa on koko maan hyvinvointialueista pahin pula perusterveydenhuollon jatkohoitopaikoista eli paikoista, joihin sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat siirtyvät päivystyksestä.
Perusterveydenhuollon sairaansijoista on Pohjois-Savon hyvinvointialueella suljettuna liki joka kuudes. Syynä paikkojen sulkemiseen on hoitajapula.
Toiseksi pahin tilanne on Keski-Suomessa, jossa on suljettuna noin 60 potilaspaikkaa, mikä on lähes 15 prosenttia koko paikkamäärästä.
Suljetut jatkohoitopaikat heijastuvat suoraan päivystykseen. Keski-Suomessa sairaala Novan päivystys on ollut niin ruuhkautunut, että hoitajat ja lääkärit ovat pelänneet, että ihmiset kuolevat ennen kuin he pääsevät jatkohoitoon.
Pahimmillaan Novan päivystyksessä odotti marraskuun puolivälissä jatkohoitopaikkaa 60 potilasta. Tilanteeseen vaikutti koronaepidemia.
Alueellisen osastotoiminnan palvelujohtaja Tytti Ervasti sanoo, että syynä jatkohoidoin ongelmiin on pula sairaanhoitajista.
– Monessa yksikössä työvuorokohtainen sairaanhoitajien määrä on vain yksi. Tilanne on silloin erittäin haavoittuvainen, mikäli tulee äkillisiä poissaoloja, sanoo Ervasti.
Valtava hoitajapula Pohjois-Savossa
Koko maassa on seitsemällä hyvinvointialueella jouduttu hoitajapulan vuoksi ottamaan petejä pois käytöstä.
Pohjois-Savossa perusterveydenhuollon sairaansijoista on suljettuna 80 paikkaa, mikä on 15,4 prosenttia kaikista paikoista. Johtajaylilääkäri Antti Hedman sanoo, että perusterveydenhuollossa on 53 sairaanhoitajan ja 21 lähihoitajan vaje.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen TYKSin sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mikko Pietilä uskoo, että jatkohoitoon pääsy on kaikilla hyvinvointialueilla iso ongelma.
– Kyse ei ole vain terveydenhuollosta, vaan jonottajia on myös ikääntyneiden palveluihin.
Pietilä pitää pitkiä odotusaikoja päivystyksessä vaarallisena potilaan toipumiselle, sillä kuntoutuksen aloittaminen viivästyy.
Keski-Suomen Tytti Ervasti huomauttaa, etteivät läheskään kaikki jonottajista ole enää akuutin osastohoidon tarpeessa.
– Esimerkiksi tänään (13. joulukuuta) paikkaa koti- ja asumispalveluista odottaa 32 ihmistä, sanoo Ervasti.
Terveydenhuollon tämänhetkiset ongelmat ovat mutkikkaan ketjureaktion seurausta. Päivystyksessä makaa potilaita, joiden kuuluisi päästä sairaalan vuodeosastolle, mutta paikkoja ei ole, koska siellä on ihmisiä, jotka kuuluisivat koti- ja asumispalveluihin.
Vanhat ja sairaat jonottavat
Päivystyksen kapeilla paareilla ilman kunnon ruokaa ja petivaatteita pääsyä jatkohoitoon odottaneet potilaat ovat valtaosin hauraita ja monisairaita ikäihmisiä.
Osastonhoitaja Riitta Timonen sanoo suoraan, että vain muutama osastolla tällä hetkellä hoidossa olevista potilaista kykenee liikkumaan itsenäisesti.
Oman työnsä näkökulmasta Timonen ei voi ymmärtää, että säästöpaineissa hyvinvointialueet vähentävät ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia asumisyksiköitä.
– Suurin osa meidän potilaistamme odottaa hoivakotipaikkaa. He eivät pärjää enää kotona, eivätkä yhteisöllisessä asumisessa, jossa hoitajia ei ole koko ajan paikalla. Siihen suuntaan vanhusten hoitoa nyt haluttaisiin viedä, ihmettelee Timonen.
Sairaala Novan henkilöstön johdolle antamassa adressissa kaivattiin lisää paikkoja vanhuspalveluihin ja palveluasumiseen.
Hakijoita ei ole
Kymmenkunta vuotta sitten remontoidussa Saarijärven sairaalassa olisi valmiiksi pedatut sängyt kymmenelle potilaalle. Paikat jouduttiin sulkemaan, kun kolme hoitajaa vaihtoi marraskuussa lähes samaan aikaan toisiin yksiköihin hyvinvointialueen sisällä.
Timosen mukaan vaihtamishalukkuus on ilmiönä voimistunut hyvinvointialueisiin siirtymisen jälkeen, koska maakunnallisen työnantajan palveluksessa työehdot säilyvät.
– Työntekijän kannalta se on hienoa asia, mutta silloin aina joku yksikkö jää pulaan, ja nyt niin kävi meille. Emme ole saaneet yhtään hakijaa kolmeen avoimeen sairaanhoitajan paikkaan.
Neljästä hakukierroksesta huolimatta riittävästi hakijoita ei ole saatu Viitasaarellekaan, josta 22-paikkainen osasto suljettiin alkusyksystä kokonaan hoitajapulan vuoksi.
Palvelujohtaja Tytti Ervastin mukaan vaikeudet saada hoitajia maakunnan reuna-alueille pahenivat kesän 2022 jälkeen.
– Viime kesän aikana vaikeuksia oli jo Jyväskylän lähialueillakin, sanoo Ervasti.
Osastonhoitaja on särkymävara
Vaikka potilaita on aikaisempaa vähemmän, hoitajien työnkuormaa se ei helpota.
– Potilaita on hoitajaa kohden ollut enemmän kuin ennen, sanoo Timonen.
Lisäksi hoitajat tekevät paljon työtä muutenkin kuin potilaan vierellä. Lääkkeiden, hoitotarvikkeiden tai ruuan tilaaminen tai tilattujen tavaroiden purkaminen ei vähene, vaikka potilaat vähenevät.
Kun hoitajista on pulaa, sijaisia on heikosti tarjolla. Sairaustapauksissa vakiväki joutuu vaihtamaan vuoroja, tekemään ylimääräisiä vuoroja tai tuplavuoroja.
– Viimeinen särkymävara olen minä, sanoo Timonen.
Vaikka hyvinvointialueella esihenkilöiden olisi tarkoitus pysyä ruodussaan, ainakaan Saarijärvellä se ei ole onnistunut. Edellisen työvuorojakson 14 työpäivästä Timonen oli hoitajavuorossa 12.
Kuormituksesta huolimatta Timonen on sitä mieltä, että hoitajan ammatti on maailman parasta: monipuolista ja vauhdikasta työtä, jota tehdään ihmisten kanssa ihmisille.
Hänen mielestään Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali-, terveys- kasvatusalan ammattijärjestö Tehy saisivat katsoa peiliin.
– Muutamien vuosien takainen rummutus siitä, mikä kaikki oli alalla huonosti, on aiheuttanut mainehaittaa, joka tuntuu vaikuttavan edelleen, sanoo Timonen.