Länsi-Espoon Histaan suunniteltavasta uudesta asuinalueesta voi päästää junalla Helsinkiin jo muutaman vuoden kuluttua.
Turun ja Helsingin välille suunniteltavan uuden radan ensimmäisessä vaiheessa rakentamispäätös on tarkoitus tehdä Espoo-Hista ja Salo-Hajala yhteysvälien rakentamisesta.
– Kun raiteet valmistuvat Histaan, niin sieltä voidaan heti aloittaa lähijunaliikenne Helsinkiin. Länsiradasta tulee uusi valtasuoni, millä ihmiset pääsevät kulkemaan töihin, sanoo Turun Tunnin Juna oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.
Ottavaisen mukaan länsiradan suunnittelu- ja rakennustöiden aikataulu on varmistumassa. Rakennustöiden pitäisi alkaa uuden radan molemmista päistä vuoden 2026 tai 2027 aikana, ja ensimmäiset lähijunat voivat aloittaa liikennöinnin ennen vuotta 2030.
Koko radan vihkiäisjuhlaa on tarkoitus viettää vuonna 2032.
Miljardin säästöt hitaammista junista ja radan suunnittelusta
Länsiradan eli Turun tunnin junan hinnaksi arvioitiin alunperin noin neljä miljardia euroa.
Turun ja Helsingin välinen uusi yhteys on kuitenkin mahdollista rakentaa yli miljardi euroa edullisemmin muuttamalla Salon ja Lohjan välinen osuus yksiraiteiseksi.
Lähes yhtä suuri säästö on mahdollista saavuttaa, kun junien nopeutta pudotetaan aiotusta 300 kilometrin tuntinopeudesta.
Suomeen ei ole silloin tarvetta hankkia nopeita luotijunia.
– Olisimme tarvinneet uudenlaista kalustoa, jota Suomessa ei ole. Sen lisäkustannus olisi noin miljardi euroa. Radalla on tarkoitus käyttää hieman hitaampaa kalustoa, jota meillä jo on käytössä muilla rataosuuksilla.
Nykyisellä kalustolla junat voisivat ajaa uutta rataa noin 250 kilometrin tuntinopeudella. Vaikutus matka-aikaan olisi olematon, sillä välipysähdysten takia junat voisivat kulkea huippunopeutta vain lyhyen matkan.
Tunnin junasta Länsirata
Turun Tunnin Juna oy:n yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön nimeksi Länsirata oy.
– Lähiliikenne tulee olemaan merkittävää uudella rataosuudella ja hankkeella on paljon moninaisempi merkitys kuin pelkkä tunnin junayhteys Turun ja Helsingin välillä, pohtii Ottavainen.
Yhtiökokous päätti hakea Eu:n CEF-tukea sekä suunnitteluun että ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Enimmillään tuki voisi olla noin 600 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa käytettäisiin koko rataosuuden suunnitteluun.