Jouluun liittyy vahvasti ajatus perheestä ja onnellisesta yhdessäolosta tärkeiden ihmisten kanssa.
Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Päivi Hietanen sanoo, että eron tapahtuessa asetelma kuitenkin muuttuu ja lapsen maailma mullistuu.
– Yksi iso haaste on ajan jakaminen niin, että lapsen olisi mahdollista viettää joulua molempien vanhempien luona, elleivät aikuiset kykene viettämään joulua yhdessä.
Myös lahjoista voi vanhemmilla olla erilaisia näkemyksiä. Tästä huolimatta Hietasen mukaan olisi hyvä pohtia, mikä määrä ja millaiset lahjat ovat lapselle hyväksi.
– Joskus isojen lahjamäärien taustalla voi olla vanhempien syyllisyyden lievittäminen. Lahjoilla pahoitellaan eroa, yritetään helpottaa omaa syyllisyyttä tai halutaan korvata lapselle menetettyä aikaa.
Avoimuus auttaa eteenpäin
Kun ero tulee lapsiperheessä, joulun käytännöistä kannattaisi sopia ajoissa ja kertoa niistä myös lapsille. Ennakointi auttaa lasta käsittelemään muuttunutta tilannetta, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien palveluiden asiantuntija Anna Weckström.
– Lapselle on tärkeää tietää etukäteen, mitä jouluna tapahtuu, missä ja kenen kanssa hän milloinkin on.
Muutenkin eron jälkeen on hyvä olla avoin lapsen suuntaan.
– Asioista voi puhua lapsen kanssa - toki lapsen ikä ja tunteet huomioiden. On hyvä antaa tilaa kysymyksille ja keskustelussa esiin nouseville, hankalillekin aiheille.
Kuuntele Anna Weckströmin vinkit siihen, miten joulusta voi selviytyä eron jälkeen.
Riitely syö lapsen turvallisuuden tunnetta
Aikuisten keskinäiset ristiriidat on hyvä jättää sivuun joulun käytäntöjä sovittaessa. Toisen vanhemman syyllistäminen aiheuttaa tuskaa myös lapselle.
– Vanhemman tärkeä tehtävä on luoda lapsen mieleen sellaista turvallisuuden tunnetta, että joulusta tulee mukava yhdessä, pohtii Hietanen.
Weckström on samoilla linjoilla. Hän antaa vanhemmille yksinkertaisen vinkin, jolla ensimmäinen eron jälkeinen joulu saadaan sujumaan parhaalla mahdollisella tavalla.
– Tiedän, että se ei ole aina helppoa, mutta vanhemmilla pitäisi olla mielessä lapsen etu. Olisi hyvä pohtia yhdessä, miten lasta tuetaan eteenpäin uudessa elämäntilanteessa.
Tunteiden käsittely on osa surutyötä
Anna Weckström sanoo, että eron jälkeen tunteiden kirjo on niin lapsella kuin vanhemmillakin valtava. Myös aikuisilla on oikeus tunteisiin, ja ne on syytä käydä läpi. Se auttaa eteenpäin surutyössä.
Erosta selviämiseen on tarjolla runsaasti apua, jos sellaista tarvitsee.
– Uskaltaisin sanoa, että aikaa myöten tilanne helpottaa, kun parisuhteen päättymiseen liittyvien vaikeiden tunteiden käsittely etenee. Elämä jatkuu ja perheenjäsenet sopeutuvat uuteen, Weckström sanoo.
Päivi Hietanen arvioi, että aikuiselle ensimmäinen joulu ilman lasten läsnäoloa voi olla surullinen, yksinäisyyden ja ahdistuksenkin täyttämä kokemus.
Siitä huolimatta vanhempien tulisi käyttäytyä asiallisesti.
– Kukaan lapsi ei toivo lahjaksi riitoja tai eripuraa, asuvat vanhemmat sitten yhdessä tai erikseen.
Joulun ihme
Jouluun liittyy myös mahdollisuus. Weckström toivoo, että eron takia surullinen vanhempi voisi löytää joulusta myös toivoa elämäänsä.
Se voi onnistua keskittymällä lapsen jouluiloon.
– Silloin saattaa huomata, että asiat kyllä järjestyvät ja nyt on mahdollisuus luoda uusia jouluperinteitä. Surusta voi ponnistaa kohti uutta myös joulun osalta.
Hietanen on samoilla linjoilla. Hän uskoo, että joulu voisi olla sopiva hetki rauhanteolle vanhempien välillä.
– Joulu on mahdollisuus synnyttää uudenlainen vanhemmuussuhde vanhempien välille. Voisiko silloin luopua vihanpidosta ja katkeruudesta, hän pohtii.
Erotilanteeseen voi hakea apua MLL:n Vanhempainpuhelimesta tai Ensi- ja turvakotien liiton Apua eroon -palvelusta.