Vähävaraisille tarkoitettu EU-apu jaetaan nyt maksukortteina. Syksyllä käyttöön otetut 40 euron arvoiset maksukortit korvaavat aiemmin jaetut ruoka-apukassit.
– Näin pystytään huomioimaan paljon paremmin avunsaajien henkilökohtaiset tarpeet. Maksukorteilla voi ostaa myös esimerkiksi hygieniatarvikkeita, vaippoja tai pesuaineita, sanoo Ruokaviraston johtava asiantuntija Eveliina Viitanen.
Kyseessä on virallisesti Euroopan sosiaalirahaston rahoittama aineellinen apu, jota hallinnoi Ruokavirasto. Itse apu jaetaan eri organisaatioiden, kuten järjestöjen, seurakuntien, kuntien tai hyvinvointialueiden toteuttamissa hankkeissa.
Ensimmäiset kortit on jaettu syys-lokakuussa. Mukana ovat tällä hetkellä Suomen Helluntaikirkko, Suomen Punainen Risti, pääkaupunkiseudulla toimiva Vihreä Keidas ry sekä Kirkkopalveluiden ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteishanke.
Tervetullut uudistus
Erilaista ruoka-apua saa vuosittain noin 200 000 suomalaista. EU-apu on ollut määrästä noin kymmenen prosenttia, mutta sen merkitys on kasvanut, sillä kaupoista saatavan hävikkiruoan määrä on laskussa.
EU:n ruoka-apua on jaettu Suomessa 90-luvulta asti. Jaossa on ollut muun muassa vehnäjauhoja, hapankorppuja ja muita säilyviä elintarvikkeita.
Maksukorttien käyttöönotto on Ylen haastattelemien avustustyöntekijöiden mukaan tervetullut muutos. Helluntaikirkon Hyvällä sydämellä -hankkeen koordinaattorin Tiina Martinin mukaan osa ruoka-apukassin sisällöstä saattoi jäädä kokonaan käyttämättä.
– Joillain kotikäynneillä näin, että siellä oli monia jauhosäkkejä koskemattomina seinää vasten, jos ihminen ei tykkää leipoa.
Kortilla voidaan huomioida myös mahdolliset ruokarajoitukset.
– Jos on vaikka keliakia, niin pystyy ostamaan gluteenittomia elintarvikkeita, sanoo Joensuun ortodoksisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Eeva Timonen.
Myös ruokakassien säilyttäminen saattoi olla ongelma pienissä tiloissa toimiville järjestöille.
Maksukortteja jaetaan erikseen sovittavissa tapaamisissa, joten joidenkin nöyryyttäväksi kokema jonottaminen jää pois. Maksukortti toimii kaupassa aivan kuin tavallinen lahjakortti eli sen käyttö ei paljastu muille kassajonossa seisoville.
– Jotenkin se ihmisen arvokkuus säilyy tässä paremmin, Martin pohtii.
Korteilla ei voi ostaa alkoholia, tupakkaa tai veikkaustuotteita.
Väärinkäyttö on mahdollista
Maksukortit on suunnattu vähävaraisille työttömille ja heidän perheenjäsenilleen. Mitään ryhmää ei kuitenkaan ole suljettu pois.
– Olemme antaneet ohjeistuksen, että kortti tulee antaa kaikille akuutissa avun tarpeessa oleville, Eveliina Viitanen sanoo.
Ihmisen tilanne pyritään selvittämään haastattelemalla. Mitään henkilötietoja ei kuitenkaan kerätä.
– Väärinkäytön mahdollisuus on olemassa, Viitanen myöntää.
Kortteja jakavia tahoja on kehotettu seuraamaan asiaa yhteistyössä. Anonymiteetin vuoksi väärinkäytöksiä voi silti olla vaikea huomata.
– Jos joku esimerkiksi järjestelmällisesti hakee ja myy näitä eteenpäin, niin se on lopulta poliisin arvioitava, onko kyseessä petos, Viitanen sanoo.
Toistaiseksi Ruokaviraston tietoon on tullut yksi tapaus, jossa kortti on myyty.
Uskontoa ei saa tuputtaa
Apua on jakamassa myös uskonnollisten yhteisöjen hankkeita. Järjestön tausta ei kuitenkaan saa vaikuttaa siihen, kenelle apua tarjotaan.
– Hanketoteuttajia on velvoitettu toimimaan niin, ettei vain oma jäsenistö saa tätä viestiä, vaan sen pitää mennä kaikille tähän kohderyhmään kuuluville, Ruokaviraston Eveliina Viitanen sanoo.
Avun saamiseen ei myöskään saa liittyä minkäänlaista uskonnon harjoittamista.
Helluntaikirkon Tiina Martin vakuuttaa, että näin myös toimitaan.
– Jos ihminen itse ottaa esille, että hänellä on hengellisiä tarpeita, niin voimme auttaa niissä. Automaattisesti emme ota niitä esille.