LONTOO Clare ja David Curranin ystäväpiirissä kenelläkään ei ole lämpöpumppua. Siksi pariskunnan päätös vaihtaa kaasulämmitys ilma-vesilämpöpumppuun on herättänyt tuttavissa uteliasta joskin epäluuloista mielenkiintoa.
Ilma-vesilämpöpumpun hankinta onkin yhä varsin harvinaista Britanniassa. Clare ja David Curran ovat kuitenkin tyytyväisiä valintaansa.
– Halusimme vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Ennen käytimme kaasua, David Curran sanoo.
Uudet aurinkopaneelit tuottavat virtaa ilma-vesilämpöpumpulle. Se lämmittää lattialämmityksen ja kuuman veden. Sisällä konehuoneessa seisoo korkea lämminvesivaraaja. Jokaisen huoneen lämpöä voi säätää erikseen termostaatin avulla ja ohjata kännykkäsovelluksen kautta.
Clare Curran laskee modernin avokeittiön hanasta höyryävän kuumaa vettä. Remontti oli kallis. Ilma-vesilämpöpumppu maksoi asennuksineen noin 17 000 euroa. Vuonna 1918 rakennetun talon kunnostus ja eristys maksoi monta kertaa enemmän.
– Talo oli kylmä ja vetoisa. Lämmitys piti säätää 28 asteeseen, jotta oli jotakuinkin lämmin. Talosta vuoti varmasti paljon lämpöä. Talviaamuina jouduimme juoksemaan ulos säätämään kaasulämmitintä, Clare Curran muistelee.
Nyt talossa on mukavan lämmintä talvellakin.
Ilman päätöstä talon perusteellisesta kunnostuksesta Curranit tuskin olisivat ryhtyneet uusimaan energiaratkaisuaan. He sanovat, että hinta lämpöpumpulle oli jopa kolminkertainen verrattuna kaasuboileriin.
– Joka seinä ja lattia avattiin. Se oli massiivinen investointi, mutta tuntui tärkeältä kunnostaa talo tulevaisuutta varten, Clare Curran kuvaa.
Britanniassa valtio tukee lämpöpumpun hankintaa 9 000 eurolla. Curranien budjetista se oli vain pieni osa.
Lämpöpumpun hankinta on Britanniassa käytännössä mahdollista vain vauraille.
Britit eivät luota lämpöpumppuihin
Britanniassa on vähiten lämpöpumppuja Euroopassa suhteessa kotitalouksien määrään. Hallituksen tavoite on 600 000 uutta lämpöpumppua joka vuosi vuoteen 2028 mennessä, mutta viime vuonna Britanniassa asennettiin 40 000 lämpöpumppua.
Euroopan lämpöpumppuyhdistys EHPA:n vertailun mukaan lämpöpumppujen myynnin kärkimaassa Suomessa myytiin 69 lämpöpumppua tuhatta kotitaloutta kohti vuonna 2022. Britanniassa myytiin samaan aikaan vain kaksi laitetta per tuhat kotitaloutta.
– Lämpöpumppu on kallis hankinta. Lisäksi mediassa sitä arvostellaan tehottomaksi ja kalliiksi. Myös Britannian talojen kunto on ongelma, kertoo Energymyway-yrityksen aluejohtaja Jeff Clarke.
Clarke asensi Curranin perheen lämpöpumpun. Asiakkaita riittää, mutta ei ruuhkaksi asti.
Britanniassa asuinrakennukset ovat Euroopan vanhimpia ja eristys yleisesti huonoa. Se tekee lämmityksestä keskimäärin kalliimpaa kuin muualla Euroopassa. Energiakriisissä kaasunkin hinta on noussut. Mutta myös lämpöpumppuremontista tulee kallis, koska monia yli satavuotiaita taloja pitää eristää nykyaikaiseksi, jotta lämpöpumpun asentamisessa on järkeä.
Clarke sanoo, että viranomaiset ovat vaatineet talojen eristystä vasta viime vuosituhannen lopulla. Määräykset ovat tiukentuneet vasta 2000-luvulla.
Kaasulämmitys uhkaa kuitenkin Britannian ilmastotavoitteita. Kotien lämmitys on liikenteen ohella Britannian suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Siitä koituu viidennes päästöistä.
Hiilineutraaliustavoitteet vaarassa
Hallitus lupaa Britannian olevan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Se onkin kaavaillut lämpöpumpuista kaasun korvaajaa, mutta siirtyminen on ollut hidasta – eikä vähiten hallituksen omien päätösten takia.
Uusien kaasuboilereiden asennus piti kieltää jo parin vuoden päästä, mutta kieltoa lykättiin viime syksynä vuoteen 2035. Vaalivuonna hallitus sanoo, että kansalla ei ole varaa vaihtaa halpaa kaasua kalliiseen lämpöpumppuun.
– Se taitaa olla lyhytnäköistä, miettii Clare Curran.
– Hallitus joko sanoo auttavansa kansaa nyt ihan oikeasti, tai sitten se yrittää kalastella ääniä vaaleja varten.
Clare Curran sanoo ymmärtävänsä kuitenkin Britannian elinkustannuskriisin.
– Helppohan minun on tässä puhua, hän hymähtää.
Asentaja Jeff Clarke toivoo, että hallitus panostaisi ensi alkuun talojen eristykseen, jotta kaasulla lämpiävien kotienkin hukkalämpö minimoitaisiin. Nyt vain kaikkein köyhimmät saavat tukea eristykseen.
– Siten vähennettäisiin energiankulutusta huolimatta siitä, mikä energian lähde on. Siitä ei puhuta tarpeeksi, Clarke sanoo.
NESTA-innovaatiosäätiön kestävien energiaratkaisujen varajohtaja Andrew Sissons on huolissaan siitä, pystyykö Britannia saavuttamaan tavoittelemansa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
– Britannia oli aiemmin ilmastonmuutoksen vastaisten toimien edelläkävijä. Nyt Britannian tavoitteet ovat uhattuina. Kotien lämmitys on osa sitä. Britannia siirtyy liian hitaasti lämpöpumppuihin ja muuhun matalapäästöiseen energiaan, Sissons sanoo.
Sissonsin mukaan hallituksille haasteellisinta onkin se, että uusiutuvasta energiasta saataisiin edullinen ja helppo vaihtoehto kansalle. Hänen mukaansa syy siihen, että Britannia pitää perää Euroopassa lämpöpumppujen asennuksessa, löytyy hallituksen politiikasta ja tuen puutteesta.
– Sähkö on paljon kalliimpaa kuin kaasu, joten lämpöpumppujen käyttö on kalliimpaa kuin kaasun kulutus. Myös kaasulämmittimien asennus on halpaa ja helppoa. Se on haaste lämpöpumpuille, Sissons miettii.