Ylen presidenttikyselyn tulos sähköisti presidentinvaalien loppukiriä. Toiselle kierrokselle pääsystä kisaa yhä selkeämmän kolmen ehdokkaan kärki.
Eniten kannatusta keräävät nyt: Alexander Stubb (kok.), valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto (vihr.) ja Jussi Halla-aho (ps.).
Kun kisa on aiempaa tasaisempi, osa äänestäjistä voi miettiä äänestämistä taktisesti. Silloin ääntä ei anneta ensisijaiselle suosikille vaan jollekin kärkiehdokkaalle.
Tällä yritetään taata tai estää tietyn ehdokkaan pääsy vaalien kakkoskierrokselle. Taktikoija seuraa kaikki vaalitentit ja mielipidemittaukset ennen päätöstään.
Tätä mieltä politiikan tutkijat Hanna Wass ja Kimmo Elo ovat taktisesta äänestämisestä ja sen käytöstä näissä vaaleissa.
1. Onko oikein äänestää taktisesti?
Hanna Wass: Jokaisella äänestäjällä on oikeus valita ehdokkaansa juuri siltä pohjalta kun haluaa. Taktinen äänestäminen on yksi tapa muiden joukossa. Äänestäjien älyä tai harkintakykyä ei pidä aliarvioida ja ohjailla liikaa. Äänestäjät ovat kyllä kykeneväisiä itse tekemään ratkaisunsa.
Kimmo Elo: Mielestäni demokratiaan kuuluu myös oikeus äänestää jotakin vastaan eikä pelkästään puolesta. Taktinen äänestäminen voi motivoida ihmiset kiinnostumaan politiikasta. Ihmisillä on usein epäily siitä, ettei ääni vaikuta mihinkään, mutta tässä se päinvastoin vaikuttaa.
2. Ohjaako media äänestämään taktisesti jutuillaan ja mittauksillaan?
Hanna Wass: On tärkeää on huomata, että taktinen äänestäminen ei ole mitään hämäräperäistä tai eettisesti kyseenalaista toimintaa. Se kertoo siitä, että äänestäjä haluaa varmistaa, että hänen arvopohjansa mukainen ehdokas tulee valituksi. Se on osoitus siitä, että tällä on merkitystä äänestäjälle.
Kimmo Elo: Ei ainakaan tutkimusten perusteella ole suurta vaikutusta. Ehkä ne panee jonkun miettimään omaa ehdokaspalettia: ketä minä voisin äänestää? Kuka näistä voisi olla sellainen, jolla on edellytyksiä päästä sinne toiselle kierrokselle? Kuitenkin äänestäjä miettii sitä, kuka olisi seuraava tasavallan presidentti.
3. Millä ehdokkailla on suurin mahdollisuus taktiseen äänestämiseen?
Hanna Wass: Sekä Stubbin että Haaviston kannattajat voivat tulkita tilanteen nyt niin, että on aika ryhdistäytyä. Rivit suoriksi ja oman ehdokkaan taakse!
Kireä kisa voi kannustaa taktiseen äänestämiseen, koska halutaan varmistaa, että Stubb ja Haavisto ovat kakkoskierroksella.
Tämä tarkoittaa sitä, että keskusta-oikeistolaisilla äänestäjillä on vahva houkutin valita Stubb ja vasemmiston kannattajilla ryhmittyä Haaviston taakse.
Perussuomalaiset taas antavat viestiä: täältä pesee! Halla-aholla on todelliset mahdollisuudet kiilata kärkikaksikkoon nosteellaan. Toisaalta äänestäjät, jotka ovat flirttailleet perussuomaisten kannatuksen kanssa, saattavat hiukan säikähtää ja miettiä, että voi olla parempi pelata varman päälle ja äänestää Stubbia.
Vasemmistopuolueissa on vahva kannustin alkaa pohtia sitä, että olisiko mielekästä keskittää äänet Haavistolle. Näin varmistetaan myös se, ettei toiselle kierrokselle päädy inhokiksi koettu ehdokas eli Halla-aho.
Kimmo Elo: Hiukan oikealle oleva ehdokas, joka on jonkin verran arvoliberaali näyttäisi pääsevän toiselle kierrokselle. Stubb on vahvoilla. Se viittaa siihen, ettei arvokonservatiivisuus ole se, joka puhuttelee eniten. Arvokonservatiivit äänestäjät olisi saatava pysymään Stubbin takana eikä siirtymään Halla-ahon äänestäjiin.
Haavisto edustaa hiukan vasemmalla olevaa arvomaailmaa ja on huomattavasti paljon arvoliberaalimpi kuin Stubb. Todennäköisesti vasemmistoäänestäjät miettivät sitä, että keskittävätkö he äänensä Haavistolle.
4. Kannattaisiko Haaviston tehdä viimeisissä tenteissä ”Marinit”?
SDP:n entinen puheenjohtaja Sanna Marin yritti viime kevään vaaleissa estää oikeistohallituksen synnyn pyytämällä keskittämään punavihreiden äänet omalle puolueelleen.
Hanna Wass: Haavistolla olisi nyt mahdollisuus antaa selkeä viesti potentiaalisille kannattajilleen, että ainut keino torpata populistiehdokkaan pääsy toiselle kierrokselle on keskittää äänet hänen taakseen.
Mutta silloin Haavisto profiloituisi punavihreän blokin ehdokkaaksi. Se on ollut juuri se viesti, jota hän on syksystä saakka pyrkinyt välttämään. Punavihreällä kannatuspohjalla ei vaaleja voiteta, koska voimatasapaino on tällä hetkellä oikeisto-konservatiivisella blokilla.
Kimmo Elo: Meidän poliittisessa kulttuurissa on vierasta, että ehdokas alkaisi pyytää äänestämään itseään noin suoraan. Kyllä äänestäjällä täytyy olla oma tila ja oma oikeus valita, keitä äänestää. Äänestäjä itse tekee päätöksen, että haluako hän äänestää taktisesti.
5. Kuka muu ehdokkaista voisi hyötyä äänestäjiin vetoamisesta?
Hanna Wass: Halla-aho voisi myös viestiä kannattajilleen, että keskittämällä äänet hänelle, toiselle kierrokselle olisi mahdollisuus saada selkeästi oikeisto-konservatiivinen asetelma aikaan. Mutta silloin molemmat ehdokkaat söisivät toistensa kannatusta. Halla-aholle olisi varmasti otollisempi tilanne, jossa hän olisi punavihreän blokin vastaehdokas toisella kierroksella Haavistoa vastaan.
Kimmo Elo: Ajattelen niin, että vaalikampanjat perustuvat siihen, että yritetään äänestäjälle kertoa, että äänestä minua. Sitä ei tarvitse enää alleviivata äänestäjälle: että me olemme tässä yrittäneet saada sinut äänestämään minua.
Oikaisu 25.1. klo 22.00. Aihetta käsittelevässä tv-uutisten jutussa 25.1. klo 18 ja 20.30 kerrottiin virheellisesti, että vaalipäivänä on jaossa vielä 1,4 miljoonaa ääntä. Näin olisi, jos äänestysprosentti nousisi noin 75 prosenttiin. Kaikkiaan äänioikeutettuja, jotka eivät ole vielä äänestäneet on 2,4 miljoonaa.