Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Alexander Stubb ja Pekka Haavisto etenevät presidentinvaalin toiselle kierrokselle.
Viinilasit täyttyivät Pikku-Finlandiassa sitä mukaa kun tuloksia päivittyi näytöille. Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb oli silminnähden helpottunut, mutta pidätteli liikaa riemua kuullessaan ensimmäiset uutiset vaalin tuloksesta.
Kello 21.30 Stubb oli keräämässä noin 27 prosenttia äänistä.
Vastaansa hän saa odotetusti valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston (vihr.), joka oli keräämässä reilu 25 prosenttia äänistä.
– Meidän täytyy olla tästä demokratiasta äärimmäisen ylpeitä, Stubb sanoi ja laski osallistuneensa kampanjan aikana 45 paneeliin.
Toisella kierroksella toisensa kohtaa kaksi entistä ulkoministeriä, joita on koeteltu politiikan syvissä vesissä. Stubb ja Haavisto pitivät piikkipaikkaa mielipidemittauksissa kisan alusta saakka.
Aivan viime viikkoina perussuomalaisten Jussi Halla-ahon rivakka nousu toi kisaan uutta jännitystä, mutta hän jäi selvästi kärkikaksikon taakse. Sen verran vauhdikasta nousu kuitenkin oli, että kokoomuksen valvojaisissa muutama myönsi ehtineensä jo huolestua.
Halla-aho onnistui erottumaan perussuomalaisille läheisillä yksittäisillä aiheilla, jotka nousivat otsikoihin. Näitä olivat niin tutkintapyynnön tekeminen fasistinimittelystä, vaatimus Ylen rahoituksen rajusta leikkaamisesta ja väite poliittisesta vinoumasta kuin ehdotus kansanedustajien suomalaisesta syntyperästäkin.
Halla-ahon nousu herätti jonkin verran keskustelua taktisesta äänestämisestä eli siitä, äänestäisivätkö ihmiset suoraan suosituimpia ehdokkaita saadakseen heidät varmasti toiselle kierrokselle. Tämä olisi vienyt ääniä esimerkiksi Jutta Urpilaiselta (sd.), Li Anderssonilta (vas.) ja Olli Rehniltäkin (kesk.).
Tuloksen perusteella näin saattaakin käyneen, sillä Urpilaisen ja Anderssonin kannatus jäi vaisuksi.
Vaaleja edeltävällä viikolla varsinkin Urpilainen, Rehn ja Andersson ärhäköityivät vaalitenteissä, mutta rutistus alkoi heidän kannaltaan aivan liian myöhään.
Haaviston ennakkosuosikin asema suli jo aiemmin
Mikä sitten ratkaisi sen, että kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto (vihr.) pääsivät vaalien toiselle kierrokselle?
Sekä Haavisto että Stubb erottuivat joukosta ulkopolitiikan kokemuksellaan. Entisinä ulkoministereinä he pystyivät vastaamaan kysymyksiin kokemuksella ja luettelemaan uskottavasti kansainvälisiä kontaktejaan.
Stubb ja Haavisto ovat olleet syksystä saakka gallupien kärkipari. Vielä lokakuussa Haavisto olisi mielipidemittausten mukaan voittanut, mutta marraskuussa paikat vaihtuivat ja Stubb on siitä asti pidellyt piikkipaikkaa.
Pekka Haavisto oli vaalitenteissä rauhallinen ja asioita avaava, eikä juuri lainkaan haastanut muita ehdokkaita. Oliko viilipyttymäinen esiintyminen taktikointia vai painoiko ennakkosuosikin aseman sulaminen – sen yksin Haavisto itse tietää.
Vaalien ensimmäisen kierroksen kannatus on Haavistolle joka tapauksessa helpotus.
Stubb esiintyi vaaliväittelyissä selkeästi. Viimeisellä viikolla vaalitenttejä oli hengästyttävä määrä, mutta siitä huolimatta Stubb onnistui tuomaan esiin useimmiten jotakin uutta. Hän ehdotti niin Naton huippukokouksen tavoittelemista Suomeen kuin piti esillä ehdotustaan 5 000 sotilaan ammattireservistä.
Stubb joutuu yhä tasapainottelemaan kokemuksensa esittelyn ja vaatimattomuuden välillä.
Illasta toiseen vaalien yhdeksän ehdokasta antoivat kaikkensa, kertoivat vitsejä ruotsiksi, osallistuivat lasten pistokokeisiin ja puhuivat tunteistaan.
Stubbin ja Haaviston kanttia koetellaan vielä kaksi viikkoa. Virheisiin ei kummallakaan ole varaa.
Näin Stubb ja Haavisto ennakoivat toisen kierroksen keskusteluja: