Äänestäminen presidentinvaalien toisella kierroksella on alkanut. Suomessa voi ennakkoäänestää tästä päivästä lähtien viikon ajan, eli 6.2. asti. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2.
Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta äänistä. Toiselle kierrokselle ylsivät kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden kannattama Pekka Haavisto. Äänestäjät valitsevat Suomen seuraavan presidentin näistä kahdesta vaihtoehdosta.
Valinta ei välttämättä ole kaikille helppo, sillä yli 1,5 miljoonaa suomalaista äänesti ensimmäisellä kierroksella jotain muuta ehdokasta kuin Stubbia tai Haavistoa. He ovat joutuneet nyt pohtimaan valintaansa uudelleen.
Turkulaisille arvokysymykset nousivat tärkeimmiksi
Toisen kierroksen ennakkoäänestyksen alkamista oli selvästi odotettu.
Turun kaupunginkirjaston ovien edessä oli jo ennen yhdeksää noin kolmenkymmenen ihmisen jono. Osa oli kirjaston asiakkaita, mutta suuri joukko kiiruhti kohti ennakkoäänestyspaikkaa. Ensimmäiset äänestäjät ottivat muutamia juoksuaskeleitakin.
Yksi uurnille lähteneistä oli turkulainen Enni Ahonen. Hänen ehdokasvalinnassaan painavin peruste oli ehdokkaan arvot.
– Tärkeintä on luotettavuus. Ja että ehdokkaalla on arvomaailman perusteella hyvä maine. Pitää olla selkeä ja edustaa Suomea ja suomalaisten arvomaailmaa, Ahonen luettelee.
Aleksi Lukka oli hakenut tukea valintaansa kolmesta eri vaalikoneesta, mutta erot ehdokkaiden välillä eivät olleet suuria. Arvokysymykset ratkaisivat myös Lukkan presidenttivalinnan.
– Loppupeleissä päätös oli helppo. Haluan, että presidentti on edustava ja ammattimainen. Molemmat toki ovat, mutta toivon silti, että oma ehdokas pääsee presidentiksi, turkulainen Lukka sanoo.
Jyväskyläläiset painottivat ulkopoliittista osaamista
Jyväskylässä pääkirjaston ennakkoäänestyspaikka avasi ovensa aamupäivällä kymmeneltä. Ovelle alkoi kertyä jonoa hyvissä ajoin ennen äänestyksen alkamista ja ensimmäisen puolen tunnin kuluessa uurnilla oli ehtinyt käydä jo kymmeniä ihmisiä.
Vaalitoimitsija Sonja Majava tietää kokemuksesta, että aamun ensimmäiset hetket ovat äänestyspaikalla aina kiireisimmät. Ensimmäisellä kierroksella ei hänen mukaansa ollut yhtä pitkiä jonoja kuin tänään.
Majava aikoo itsekin käydä äänestämässä työtehtävien salliessa. Ehdokkaan valitseminen oli tällä kertaa melko helppoa, sillä oma ehdokas pääsi myös toiselle kierrokselle.
– Ensimmäisellä kierroksella asiassa oli enemmän pohdittavaa. Olen yrittänyt miettiä, kuka olisi sellainen yhteisen Suomen edustaja. Ja ehkä vähän varmempi valinta, Majava sanoo.
Ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden hoitaminen nousi jyväskyläläisten äänestäjien mielipiteissä presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi. Oman ehdokkaan valintaan olivat vaikuttaneet myös ehdokkaan kokemus, esiintymistaidot sekä rauhallinen olemus.
– Tärkeintä presidentin työssä on ihmisen kohtaaminen. Siitä on monen vuoden kokemus vielä istuvalta presidentiltä. Oma ehdokkaani on tässä vertaansa vaille ja hänellä on aivan mahtavat neuvottelutaidot, perustelee jyväskyläläinen Mirja Ryytty.
Ennakkoäänestys on aiempaa suositumpaa
Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti oli 75.
Ennakkoäänestämisen suosio on kasvanut 2000-luvulla, ja ensimmäisellä kierroksella se nousi presidentinvaalien ennätyslukemaan, 44,6 prosenttiin.
Ennakkoäänestämisen puolesta puhuu sen joustavuus. Äänestämässä voi käydä paikkakunnasta riippumatta missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Niitä on koko maassa yli 950 kappaletta muun muassa kunnantaloilla, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.
Äänestäjän henkilöllisyys selvitetään ennakkoäänestyksen yhteydessä. Sen voi todistaa näyttämällä vaalivirkailijalle esimerkiksi ajokortin, henkilökortin tai passin.