Joka seitsemäs työntekijä on tällä viikolla lakossa. He vastustavat hallituksen kaavailemia työelämää koskevia muutoksia. Samalla lakkolaiset puolustavat rahan arvoisia etuuksiaan.
Esimerkiksi sairastaminen ja työttömyys ovat käymässä entistä kalliimmaksi palkkatyössä oleville, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Monet kulut ovat siirtymässä yhteiskunnan ja työnantajan kukkarosta työntekijän kukkaroon.
Menetettävät edut paljastuivat merkittäviksi jo kahdella esimerkkilaskelmalla. Pyysimme ekonomisteja Työntekijäjärjestöjen keskusliitosta SAK:sta ja Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestöstä TYJ:stä laskemaan, millaisia summia työntekijät ovat menettämässä sairausajan palkasta sekä ansiosidonnaisen porrastamisen yhteydessä.
Yritykset taas menettävät tulojaan lakkoilun takia. Ekonomisti Lauri Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta laski, että yrityksille kertyy menetyksiä yli 300 miljoonan euron edestä.
Lakkoilu on kallista. Niin ovat lakkoilijoita uhkaavat hallituksen kaavailemat muutoksetkin.
Palkaton sairauspäivä nipistää yli 200 euroa
Hallitus on tekemässä ensimmäisestä sairauspäivästä palkattoman. Työnantajan ei olisikaan enää pakko maksaa palkkaa lyhyelle sairaslomalle jäävän ensimmäisestä päivästä. Siitä tulisi työntekijälle lähtökohtaisesti omavastuupäivä.
Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:sta laski ensimmäisen sairauspäivärahan palkattomuuden vaikutuksen jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden.
Laskelman tulos on se, että yksi työntekijä menettäisi palkkaa keskimäärin 225 euroa vuodessa.
Heikennys vaikuttaisi välittömästi noin 200 000 työntekijää. Heitä eivät koske työehtosopimukset, jotka suojelisivat loppuja kahta miljoonaa työntekijää.
Suurimmalla osalla työntekijöistä on siis voimassa työehtosopimus, jonka mukaan työnantaja maksaa ensimmäisestäkin työpäivästä palkkaa. Työehtosopimus on työntekijä- ja työnantajaliittojen keskenään sopima.
– Huolena on, että hallituksen työlainsäädännön muutokset pienentävät osaltaan työehtosopimusten kattavuutta ja palkattomuus voi siten uhata nykyistä useampaa, Ilkka Kaukoranta sanoo.
Jos heikennys laajenisi koskemaan kaikkia työntekijöitä, se merkitsisi 500 miljoonan euron eli puolen miljardin menetystä työntekijöille yhden vuoden aikana. Toisin sanoen, ilman työehtosopimuksia työntekijät menettäisivät mainitun summan.
Työnantajien menoja se taas laskisi saman verran.
Työtön menettää tonnin
Työttömät työntekijät ovat joutumassa monen uudistuksen maksajiksi. Ansiosidonnaista päivärahaa muun muassa porrastetaan.
Työttömän ansiosidonnainen päiväraha tippuu viidenneksellä kahden kuukauden jälkeen. Viiden kuukauden maksatuksen jälkeen se putoaa lisää.
Toiminnanjohtaja Aki Villman Tyttömyyskassojen keskusjärjestöstä TYJ:stä arvioi yksittäisen ihmisen menetyksiä tässä uudistuksessa.
– Työtön henkilö saa ansiosidonnaista päivärahaa keskimäärin 1 600 euroa kuukaudessa vielä tällä hetkellä, Villman kertoo.
Hallituksen suunnittelema muutos pienentäisi keskimääräistä summaa 300 euroa kuukaudessa.
Työttömäksi joutunut henkilö saa ansiosidonnaista päivärahaa keskimäärin 107 päivää eli reilut kolme kuukautta. Siten koko työttömyysajan menetys olisi yhdelle ihmiselle tuhannen euron luokkaa.
Muutos on tulossa voimaan syksyllä.
Yhden vuoden aikana porrastus veisi kaiken kaikkiaan 240 miljoonan euron edun työttömien pussista.
Yhteissumma sisältyy hallituksen esityksen taustaksi tehtyihin virkamiesten laskelmiin. Laskelmissa arvioidaan etuuksien pienenevän 240 mijoonan euron verran.
Tehtaat menettävät suurimmat rahat
Lakko taas kirpaisee yrityksiä. Ne menettävät tuloja, kun tehtaat eivät pyöri tai kukaan ei ole palvelemassa asiakkaita.
Pelkästään työntekijäjärjestö Teollisuusliiton lakko koskee 700:a yritystä. Osa teollisuusyrityksistä joutuu keskeyttämään tuotantoaan useiksi päiviksi, vaikka itse lakko kestäisikin vain yhden päivän.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK laski lakkojen aiheuttavan yrityksille yli 300 miljoonaa euron menetykset.
EK:n laskelman on tehnyt ekonomisti Lauri Vuori.
Hän huomauttaa, että menetysten arvoa on vaikea laskea tarkkaan ja varman päälle ainakaan etukäteen.
– Yritys voi kuroa menetyksiään kiinni lakon jälkeen tai sitten lakolla onkin yllättäviä kerrannaisvaikutuksia, Vuori sanoo.
Kerrannaisvaikutuksilla Vuori tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys menettää tilauksia, jos asiakas pitää firmaa epäluotettavana lakkoilun takia.
Vuori kertoo, että suurin osa eli kolme neljäsosaa menetetyistä miljoonista aiheutuu teollisuusyrityksissä.
– Tämä koskee erityisesti yksittäisiä tiettyjä yrityksiä, Vuori sanoo.
Teollisuuden mahdollisesti menettämä summa on melkein saman suuruinen kuin työttömien menetys ansiosidonnaisen porrastuksen takia.
Työntekijän edut pienenevät lopullisesti
SAK pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa, että työtekijän menetyksillä on erilainen aikajänne kuin lakon itsensä aiheuttamilla menetyksillä.
– Leikkaukset ovat vuosittain toistuvia, tavallaan pysyviä muutoksia, kun taas lakko on kerran tapahtuva.
Eri työntekijäjärjestöjen lakot jatkuvat helmikuussa. Ensi viikolla 6. helmikuuta korkeakoulutettujen Akava ilmaisee mieltään hallituksen toimia vastaan ulosmarssilla.
Kuuntele täältä Ylen Uutispodcast poliittista lakoista:
