PORTLAND Sadat turvapaikkaa hakevat nuoret miehet asuvat vankilamaisissa oloissa Englannin kanaalin rantaan ankkuroidussa proomussa. Kurjien olojen avulla Britannia haluaa näyttää maahan haikaileville, että paperiton maahantulo ei kannata.
Proomu on ankkuroitu pienen Portlandin kaupungin edustalle Englannin etelärannikolla. Ulkopuoliset eivät saa mennä proomuun – eivät edes kaupungin pormestari tai kansanedustajat – mutta turvapaikanhakijat pääsevät ulos turvatarkastuksen läpi.
Yle tapasi Portlandissa kaupungilla kaksi turvapaikanhakijaa.
Nuoret miehet suostuvat kertomaan oloistaan vain nimettöminä, sillä he pelkäävät perheenjäsentensä turvallisuuden puolesta. Heitä kutsutaan tässä jutussa Mohammediksi ja Ahmediksi. Heidän henkilöllisyytensä ovat Ylen tiedossa.
Pakistanilaiset Mohammed ja Ahmed saapuivat Britanniaan lentäen laillisilla opiskeluviisumeilla. Päästyään maahan viime vuoden tammikuussa he ilmoittautuivat turvapaikanhakijoiksi vainon perusteella. He kertovat kuuluvansa vähemmistömuslimiryhmään, jota vainotaan sunni-islamia tunnustavassa Pakistanissa.
– Vanhempani ja isoisäni olivat istuneet vankilassa uskonnon takia. Minäkin sain tappouhkauksia, Ahmed kertoo.
Britanniaan halutaan tulla verkostojen takia
Ahmed oli valmistunut maatalousoppilaitoksesta ja sai jatkopaikan yliopistosta. Äiti käski häntä lähtemään maasta.
– Valitsin Britannian, koska täällä on yhteisömme jäseniä ja moskeija, hän sanoo.
Monikulttuurinen Britannia kiinnostaa turvapaikanhakijoita osin juuri siksi, että monilla on maassa tuttavia ja verkostoja. Haastateltavilla oli onnea, koska he saivat opiskeluviisumin ja välttivät vaarallisen venematkan kanaalin yli.
Ahmed ei kuitenkaan opiskellut päivääkään. Eikä hänellä olisi ollut varaakaan maksaa elinkustannuksia Britanniassa. Vanhemmat ovat köyhiä maanviljelijöitä.
Turvapaikkahakemukset jätettyään Ahmed ja Mohammed joutuivat ensin turvapaikanhakijoille tarkoitettuun hotellimajoitukseen, sitten proomuun.
Luksuslaivalla on kurjat olot
Arki laivalla on miesten mukaan rankkaa. Bibby Stockholm -proomu on suunniteltu majoittamaan merellä, esimerkiksi öljylautoilla työskenteleviä ihmisiä lyhyeksi ajaksi kerrallaan.
Nyt nuoret miehet päätyvät asumaan proomussa vähintään kuukausia. Britanniassa turvapaikka-anomusten käsittely kestää jopa puolitoista vuotta.
Proomuun vietiin ensimmäiset viisitoista asukasta elokuussa, mutta laivan vedestä löydettiin vaarallinen legionella-bakteeri, ja asukkaat evakuoitiin. Turvapaikanhakijoita alettiin siirtää laivaan uudestaan lokakuussa. Proomussa majoittuu nyt ainakin kolmesataa nuorta miestä.
Bibby Stockholm -proomua vuokraava Bibby Marine Ltd kehuu verkkosivullaan, että proomu tarjoaa loistoluokan olot reilulle viidellesadalle asukkaalle.
Todellisuus on nykyisten asukkaiden mukaan toinen. Vapaa-ajanviettotilat kuten kuntosali ja pelihuone on suljettu. TV-tilan ainoa televisio ei toimi.
Muun muassa Portlandin pormestari arvostelee ahtaita oloja laivalla. Hän näki tilat ennen kuin turvapaikanhakijat muuttivat sinne, mutta viranomaiset eivät päästä häntä katsomaan, millaisissa oloissa aluksella asutaan nyt.
– Turvapaikanhakijat kuvaavat oloja vankilamaisiksi. He sanoivat olevansa peloissaan, sanoo pormestari Carralyn Parkes.
Pormestari pääsi proomuun ennen kuin turvapaikanhakijat siirrettiin sinne. Hän mittasi huoneet mittanauhalla. Yhden huoneen koko oli noin 3 kertaa 4 metriä. Kaksi henkilöä jakaa yhden huoneen.
– Tavarat eivät mahdu sinne. Tila on ala-arvoisen pieni, Parkes arvioi.
Mohammed kertoo, että ruoka on usein kelvotonta ja sitä on vähän. Asukkaita kohdellaan kuin vankeja. Laivalta poistuessa ja sinne palatessa heille tehdään samanlainen turvatarkastus kuin lentokentällä. Takit ja tavarat läpivalaistaan.
Turvapaikanhakijat eivät saa kävellä laivalta pois itsenäisesti, vaikka proomu on kaupungin rannassa. Heidät viedään bussilla kilometrien päähän pysäkille.
Kuolema laivalla nosti kohun
Turvapaikanhakijat eivät myöskään saa tehdä työtä, joten he voivat vain oleskella kaupungilla. Joissain paikallisissa se herättää epäluuloa. Toiset auttavat ja järjestävät kieliopetusta ja kävelyretkiä.
Allaolevalla videolla Portlandin asukkaat kertovat ajatuksiaan turvapaikanhakijoista:
Yksi turvapaikanhakija teki itsemurhan proomussa. Tapaus nosti ison mediakohun, mutta proomun käyttö ei siihen loppunut.
– Hän huusi apua usein. Yhtenä yönä hän huusi aamukahden aikaan ja itki apua. Hän sanoi että voi huonosti. Virkailijat käskivät häntä vaikenemaan ja nukkumaan. Aamulla hän löytyi kuolleena, Ahmed sanoo.
Hän sanoo proomussa asuvien tuntevan ahdistusta.
Bibby Stockholm -proomu on näyttävä osa Britannian suosiotaan menettäneen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa.
Hallitus väitti proomua halvemmaksi tavaksi asuttaa turvapaikanhakijoita kuin hotellit. Kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita on majoitettu hotelleihin eri puolille Britanniaa, ja hotellikustannukset nousevat yhdeksään miljoonaan euroon päivässä.
Mutta myös proomu on käynyt kalliiksi, sillä sisäministeriö paljasti joulukuussa maksaneensa proomumajoituksesta noin 25 miljoonaa euroa.
Väliaikaismajoituksessa olevien määrä kasvaa samalla kun konservatiivihallitus riitelee siitä, mitä turvapaikanhakijoille pitäisi tehdä. Konservatiivit ovat tehneet maahanmuutosta politiikkansa kulmakiven.
Konservatiivihallitus pitää ratkaisuna turvapaikanhakijoiden lennättämistä Ruandaan. Näin tehtäisiin erityisesti Englannin kanaalin yli veneitse saapuville turvapaikanhakijoille. Viime vuonna Britanniaan saapui veneillä noin 30 000 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista.
Veneitse saapuvat turvapaikanhakijat ja siirtolaiset ovat kuitenkin vain murto-osa koko maahanmuutosta, joka on Britanniassa ennätyskorkealla. Viime vuonna nettomaahanmuutto oli 700 000 henkilöä.
Hallitus aikoo aloittaa lennot Ruandaan tänä vuonna
Hallitus on jo tehnyt sopimuksen Ruandan kanssa siitä, että Ruanda käsittelisi turvapaikkahakemuksia ja antaisi turvapaikan sinne viedyille henkilöille.
Ketään ei ole vielä lähetetty, koska hallitus hävisi oikeustaistelun. Korkein oikeus piti Ruandaa turvattomana maana. Ruandalle on kuitenkin maksettu jo ainakin 240 miljoonaa euroa sopimuksesta.
Nyt pääministeri Rishi Sunak puskee parlamentissa läpi lakia, jolla Ruanda on tarkoitus julistaa turvalliseksi maaksi. Suunnitelma on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta.
Sunak aikoo saada lennot käyntiin tänä keväänä. Ruanda ei kuitenkaan ratkaise Britannian turvapaikkatilannetta, sillä sinne lähetettäisiin suunnitelmien mukaan vain pieni määrä, ehkä satoja henkilöitä vuodessa.
Mohammed ei usko, että Ruandaan lähettäminen pysäyttää turvapaikanhakijoita pyrkimästä Britanniaan.
– Jos joku haluaa pelastaa henkensä, hän aikoo päästä päämääräänsä kaikesta huolimatta, hän sanoo.
Mohammed toivoo, että Britannia tutkisi jokaisen tulijan taustan ja antaisi mahdollisuuden työskennellä ja maksaa veroja odotellessa. Nyt nuoret miehet istuvat toimettomina.
Ahmed sanoo, että jokaisen pitäisi pystyä tulemaan maahan laillisin keinoin ja hakemaan turvapaikkaa.
– Miksi he sitten sanovat YK:ssa, että he suojelevat ihmisoikeuksia, hän kysyy.
Carralyn Parkes näkee, että proomu on osa hallituksen pyrkimyksiä lisätä maahanmuuttovastaisuutta ja hyötyä siitä.
– Hallitus yrittää demonisoida pidättämänsä ihmiset ja terrorisoida kansaa pitämään näitä heikossa asemassa olevia ihmisiä uhkana. He eivät ole sen isompi uhka kuin kukaan muukaan, Parkes puuskahtaa.
Kuuntele myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -jakso:
