Nuorten lääkäreiden odotukset työelämästä ovat muuttuneet.
Näin kertoo erikoistumisvaiheessa oleva lääkäri Sara Kaartinen, joka työskentelee Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän sairaalassa. Hän saa erikoisalaansa liittyvää koulutusta ja syventää tietojaan.
Hän on myös kommentoinut erikoistuvien lääkärien edustajana HUSin vastausta nuorten lääkäreiden muuttuneisiin odotuksiin.
– Inhimillisen työelämän rooli on tämän päivän erikoistuvien lääkärien keskuudessa korostunut. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työajan joustoja ja etätyötä. Lisäksi on tarve tulla kohdatuksi yksilönä ja osaamistaso huomioiden, Kaartinen sanoo.
Osa-aikaisuus kiinnostaa
Sairaaloissa on havahduttu esimerkiksi siihen, että osa-aikaisuus on rekrytointivaltti. Lääkäreistä 25 prosenttia työskentelee Lääkäriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan osa-aikaisesti.
Nuoret lääkärit haluavat keventää työkuormitustaan ja arvostavat vapaa-aikaansa sekä perhe-elämää. Muun muassa näistä syistä he hakeutuvat osa-aikatöihin.
Vanhemmat lääkärit puolestaan työskentelevät useammin osa-aikaisesti, jotta voisivat tehdä useampaa työtä.
– Kymmenen vuotta sitten osa-aikaisuus ei järjestynyt niin helposti kuin nykyään. Ehkä on havahduttu, että paikassa, jossa on rekrytointivaikeuksia, on totta kai parempi saada yksi 80-prosenttista työaikaa tekevä lääkäri kuin ettei saada ketään, Kaartinen sanoo.
Erikoistuvat lääkärit elävät usein ruuhkaista elämänvaihetta. Voi olla pieniä lapsia, työn ohessa kouluttautumista ja monella ehkä vielä väitöskirjakin tekeillä, Kaartinen kuvailee.
Myös jatkuvan työkuormituksen haitoista ollaan aiempaa tietoisempia. Työterveyslaitoksen mukaan yötyö on haitallista. Muun muassa nämä syyt saavat Kaartisen mukaan monet nuoret tavoittelemaan osa-aikaista työtä.
Lääkäripulaan varauduttava
Erikoislääkäreistä on sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan tulevaisuudessa pulaa.
Koulutettavien määrä on rajallinen, ja sairaalat kilpailevat yksityisen puolen kanssa osaavasta työvoimasta. Tämän vuoksi HUS haluaa panostaa nuorten lääkärien työviihtyvyyteen.
– Käyttäytymisen muutoksia pitää ennakoida, jotta motivoituneita lääkäreitä riittää tulevaisuudessakin. Olemme panostaneet nuorten erikoistuvien lääkärien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen muun muassa järjestämällä kuulemisia, joissa heidän näkemyksensä kehitystarpeista pääsevät esiin. Palaute on ollut hyvää, kertoo HUSin kehittämispäällikkö Anna Levy.
Joskus kyse on niinkin pienestä asiasta kuin nuorempien kollegojen kanssa lounaalla käymisestä.
Uutta johtamista sairaaloihin
Hierarkkinen sairaalaympäristö asettaa omat haasteensa nuorten vaatimusten näkökulmasta.
– Hierarkiat ovat potilasturvallisuuden kannalta olennaisia sairaaloissa. Nuoren lääkärin on tiedettävä tarkasti, keneltä ja mitä kysyä missäkin tilanteessa. Samalla kuitenkin on pidettävä huolta, ettei hierarkioita käytetä väärin, Levy sanoo.
Kankea byrokratia saattaa nuoresta lääkäristä tuntua vieraalta, erikoistumisvaiheessa oleva Sara Kaartinen pohtii. Hallinnon tasoja on HUSin kokoisessa organisaatiossa monia. Helposti voi syntyä tunne, että päätökset tapahtuvat jossain kaukana, ulottumattomissa.
Hierarkioita voidaan kuitenkin madaltaa yksinkertaisilla konsteilla.
– Hierarkiaa voi vähentää sillä, että on keskusteluyhteys ja voi turvallisesti kysyä asioita. Ajattelen, että sairaaloihin on rantautumassa uusi johtamisen tapa, joka on ehkä muissa organisaatioissa ollut pidempään, Kaartinen muotoilee.
HUSin avaukseen Kaartinen suhtautuu positiivisesti, mutta nopeaa muutosta hän ei näe.
– Työmme on perinteisesti vähän joustamattomampaa kuin muiden vastaavalla tavalla akateemisesti koulutettujen, mutta kokonaisuutena edustamme samanlaista ajattelua kuin muukin sukupolvemme.
Työn arvostus säilyy, mutta rinnalle nousee muuta
Työn arvostus on suomalaisten nuorten keskuudessa korkealla, ja se nähdään keskeisenä elämän osa-alueena. Nuorisobarometrin mukaan pientä laskua on nähtävissä, mutta ratkaisevan merkittävää se ei ole.
– Muutoksia on sen sijaan siinä, että nuoret odottavat aiempaa enemmän työn vastaavan omia arvojaan. Lisäksi rinnalle on noussut vapaa-ajan arvostus, Nuorisotutkimusseuran tutkija Lotta Haikkola sanoo.
Arvoilla voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita. Yksi kokee kutsumusta hoiva-alalle, toinen haluaa menestyä pankkiirina.
Nuorilla on vaatimuksia työpaikan eettisille standardeille. Esimerkiksi yhdenvertaisuuskysymykset ovat nuorille tärkeämpiä kuin vanhemmille, Haikkola toteaa.
– Nuoret ovat tottuneet käsittelemään syrjintää ja epäasiallista kohtelua ja haluavat organisaatioiden ottavan ne vakavasti ja toimimaan niin, että turvataan yhdenvertaiset työskentelyolosuhteet.
Lääkärit ovat työmarkkinoilla hyvässä asemassa, sillä alalla on työvoimapulaa.
– Toisaalta työ on varmaan aika kuluttavaa, joten sen ehdoista on perusteltua käydä neuvotteluja, Haikkola pohtii.
Myös Sara Kaartinen työskenteli osa-aikaisesti väitöskirjaansa viimeistellessään ja vanhempainvapaalta palatessaan.
– Tällä hetkellä työskentelen 100-prosenttisesti, mutta jatkossa osa-aikaisuus saattaisi tulla kyseeseen intensiivisemmän tutkimustyön tai perheen kasvun myötä.