Suomen yleisurheilun kattojärjestö Urheiluliitto piti itsestäänselvänä, että 7-ottelun nelinkertainen nuorten arvokisavoittaja Saga Vanninen, 20, saisi vuodeksi 2024 opetus- ja kulttuuriministeriöltä suurimman mahdollisen eli 20 000 euron urheilija-apurahan.
Tamperelainen sijoittui viime kauden maailmantilastossa 9:nneksi vain runsaat 100 pistettä kolmossijasta, oli Budapestin MM-kisoissa myös 9:s ja voitti Espoossa alle 22-vuotiaiden EM-kultaa. Vanninen on ikäluokassaan lahjakkaimpia suomalaisia urheilijoita kaikki lajit huomioiden.
Kun Urheiluliitto laati valmistelevaan elimeen eli Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön omaa rankingiaan suuren apurahan saajista, Vanninen oli 5:ntenä edellään vain seiväshyppääjä Wilma Murto, keihäänheittäjä Oliver Helander, moukarinheittäjä Silja Kosonen ja kävelijä Aku Partanen.
Järkytys oli suuri
Järkytys oli liitossa suuri, kun opetusministeriö kertoi tammikuun lopussa, keille apurahoja oli myönnetty ja missä suuruusluokassa. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö oli laatinut oman rankinginsa, jossa oli nostanut Vannisen edelle Topi Raitasen, Lassi Etelätalon ja Kristiina Mäkelän, joiden viime kausi oli kansainvälisestä katsannosta erittäin heikko.
Huippu-urheiluyksikön ehdotukset muuttuvat enää opetusministeriössä erittäin harvoin, ja näin Vanninen jäi ensimmäisenä yleisurheilijana ilman suurta apurahaa, 10 000 euroon.
Yksikään hänen edelleen huippu-urheiluyksikössä nostettu ei MM-Budapestissa edennyt karsinnasta loppukilpailuun. Mäkelä oli viime kauden maailmantilaston 47:s, Raitanen 48:s ja vappuna 36 vuotta täyttävä Etelätalo 22:nen.
Vanninen sai samansuuruisen apurahan kuin esimerkiksi keihäänheittäjä Anni-Linnea Alanen, moukarinheittäjä Aaron Kangas, korkeushyppääjä Ella Junnila ja seiväshyppääjä Elina Lampela.
Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni myöntää suoraan, että kahvit menivät väärään kurkkuun, kun ministeriö julkisti apurahat.
Huolellinen ranking
– Jos henkilökohtaisen näkemykseni kerron, niin hämmästys ja yllätys, kyllä voi tuota termiä tunnetasolla käyttää. Urheiluliiton ranking oli erittäin huolellisesti GM Jani Tanskasen johdolla laadittu, ja Saga täytti varmasti jokaisen suuren apurahan kriteerin.
Urheiluliitto oli sijoittanut Raitasen Vannisen perään 6:nneksi, Etelätalon 7:nneksi ja Mäkelän 9:nneksi. Etelätalon ja Mäkelän väliin meni aitajuoksija Viivi Lehikoinen.
Suurimpia apurahoja jaettiin eri lajeihin yhteensä 20 kappaletta. Ne kuuluvat urheilijoille, jotka operoivat kansainvälisellä huipulla ja saattavat seuraavissa olympiakisoissa saavuttaa mitalin. Aiemmin harkinnassa voitiin ottaa huomioon myös hakijan poikkeuksellinen matala ikä, mutta tämä kriteeri poistettiin 2023.
Entinen edustustason 10-ottelija Finni (Helsingin EM-kisat 1994) korostaa, ettei missään nimessä kritisoi ketään suuren apurahan saajaa.
Kaksi poikkeustapausta
– Mutta on syytä nostaa keskusteluun, että aina valitetaan sitä, etteivät meidän nuorten arvokisamenestyjämme breikkaa jo nuorina yleisessä sarjassa. No nyt meillä on kaksi tällaista aivan poikkeustapausta eli Silja (Kosonen, 21-vuotias) ja Saga, jotka urheilevat globaalilla huipulla olleessaan yhä nuorten arvokisaiässä. Ehkä kriteeristöä voisi tästä kohtaa pohtia.
Ministeriön apurahaehdot huomioivat vain globaalin tason, yleisurheilussa siis olympia- ja MM-kisat, mutta Finni epäilee, noudatetaanko tätä aivan kirjaimellisesti.
Raitasen, Mäkelän ja Etelätalon suuret apurahat heikon viime vuoden jälkeen selittyvät varmasti pitkälti sillä, että jokainen saavutti mitalin Münchenin EM-kisoissa 2022. Saman vuoden MM-kisoissa Eugenessa Etelätalo oli 6:s ja Mäkelä 9:s; Tokion olympiafinaalissa 2021 kahdeksanneksi sijoittunut Raitanen juoksi Eugenessa vain alkuerän.
– Jos näin on ollut, että eurooppalaisetkin meriitit huomioidaan, niin se on totta kai ihan ok. Mutta jos apurahoja jaetaan myös toissa vuonna osoitetun kiistattoman menestyspotentiaalin mukaan, niin voisi varmasti katsoa myös tulevaisuuteen. Los Angelesin olympiakisoihinkin on enää 4,5 vuotta. Apurahajärjestelmä on erinomainen ja yksilöurheilulle Suomessa elintärkeä, mutta se on ollut kauan kovin samanlainen. Ehkä pieni päivitys olisi paikallaan, Finni sanoo.