Turun yliopisto jatkaa sittenkin uhan alla olleiden siitepölytiedotteiden laatimista tulevana siitepölykautena.
Vielä tammikuun lopulla näytti siltä, ettei siitepölytiedotteita voida laatia rahoituksen puutteen takia.
Tämän vuoden yliopisto rahoittaa toimintaa itse ja jatkoa varten etsitään uusia yhteistyökumppaneita.
Siitepölytiedotteet tarjoavat allergiasta kärsiville, terveydenhuollolle ja tutkijoille arvokasta tietoa. Joka viides suomalainen kärsii siitepölyallergiasta.
Turun yliopisto saa ajantasaista siitepölytietoa seitsemältä mittausasemalta eri puolilta maata. Tutkijat analysoivat asemien dataa ja laativat sen pohjalta ennusteita ja tiedotteita siitepölytilanteesta.
Viime vuosina siitepölytiedotusta on karsittu rahoituksen puutteen takia. Kymmenisen vuotta sitten yliopisto joutui vähentämään tiedotteiden määrän kahteen viikossa ja viime vuonna yhteen. Siitepölytiedotteita on tehty vuodesta 1976 lähtien.
– Siitepölytiedotus on yksittäinen, mutta erittäin käytetty ja tunnettu yliopiston yhteiskunnalle tuottama palvelu, jonka jatkuvuuden varmistamiseksi haluamme tehdä tarvittavat ratkaisut, rehtori Jukka Kola sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Siitepölyseuranta on tärkeää myös tutkijoille
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja professori Ilari Sääksjärvi kertoo, että yhteistyökumppaneiksi haetaan erityisesti viranomaistahoja ja tutkimuslaitoksia palvelun varmistamiseksi.
Sääksjärvi muistuttaa, että palvelusta hyötyvät allergikkojen lisäksi myös tutkijat.
– Viime vuosien aikana Turun yliopiston keräämää siitepölytietoa on hyödynnetty lukuisissa tieteellisissä tutkimushankkeissa. Erityisesti siitepölytiedotuksen keräämä pitkäaikaisseuranta-aineisto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia tutkimukselle, Sääksjärvi sanoo.
Ensimmäiset siitepölytiedotteet julkaistaan, kun tutkijat ovat todenneet varsinaisen siitepölykauden alkaneen.
Säännöllisen viikoittaisen tiedotuksen yliopisto aloittaa, kun tutkijat ovat todenneet varsinaisen siitepölykauden alkaneen.