Tästä kunnasta ropisi Suomen isoprosenttisin äänipotti Haavistolle, joka kävi tapaamassa asukkaita – Stubbia ei näkynyt

Kolarissa oli pitkään vahva vasemmisto ja kunnassa asuu myös kaivoskriittisiä, vihreiden arvojen kannattajia.

Näin kolarilaiset arvioivat, miksi Kolari oli "haavistolaisin" kunta Suomessa.
  • Taina Nuutinen-Kallio

Lappilainen Kolarin kunta oli Suomen ”haavistolaisin” kunta jo toistamiseen. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Pekka Haavisto voitti kunnassa silloisen kokoomuksen ehdokkaan Sauli Niinistön luvuin 55,2–44,8.

Nyt Pekka Haavisto sai 62 prosenttia kolarilaisten äänistä ja Alexander Stubb 38.

Ensimmäisellä kierroksella Haavisto sai niin ikään eniten ääniä: 28,4 prosenttia. Kakkoseksi tullut Olli Rehn sai 23,7 prosenttia äänistä, Jussi Halla-aho 16,4 ja Alexander Stubb 13,8 prosenttia äänistä.

Kolarin valtuuston puheenjohtaja Jarmo Kylmämaa (kesk.) muistuttaa, että Kolari on ollut pitkään vasemmistolainen kunta.

– Ehkä moni ajattelee, että Haavisto edustaa vihervasemmistoa.

Nainen katsoo kameraan.
Vaikka presidentinvaali on henkilövaali, arvelee kolarilainen Noora Vaattovaara, että Kolarissa ehdokkaiden puoluetaustat olivat merkittävässä roolissa. Vaattovaara ei itse äänestänyt toisella kierroksella, koska kumpikaan ehdokkaista ei ollut arvoiltaan sopivia. Kuva: Kati Rantala

Tuntureissa luontoarvot tärkeitä

Kuntavaaleissa 2021 vasemmistoliitto, keskusta ja SDP menettivät asemiaan kahdelle puolueisiin sitoutumattomalle ryhmälle, joihin ehdokkaita siirtyi perinteisistä puolueista.

Toinen sitoutumattoman ryhmän Kolarin kylät ja tunturit -ry:n kaivoskriittinen Mikko Lipponen toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana, mutta hänet syrjäytettiin paikalta viime keväänä.

Eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton, keskustan ja vihreiden kannattajia lähti perussuomalaisten, SDP:n ja etenkin sitoutumattomien kelkkaan.

Vielä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreiden kannatus oli Kolarissa lappilaisittan korkea, lähes 15 prosenttia. Viime vaaleissa puoluetta kannatti 7,4 prosenttia kolarilaisista.

Kylmämaa uskoo, että kolarilaiset eivät halua äänestää kokoomusta, joten oli vastaehdokas kuka tahansa eri puolueesta, niin valinta osuu häneen.

Kylmämaan mukaan matkailusta elävässä Kolarissa, etenkin tunturialueella, Äkäslompolossa, asuu paljon ihmisiä, joille luontoarvot ovat tärkeitä.

– Sillä on varmasti ollut vaikutusta äänestyspäätökseen.

Kartalla näkyy Kolarin kunnan sijainti Lapissa.
Kolari sijaitsee Ruotsin rajalla Tornion ja Muonionjoen rannalla. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Haavisto kampanjoi Kolarissa, Stubb ei

Kolari on entinen kaivospitäjä, jossa on louhittu rautaa, kuparia ja kalkkia. Kolariin on suunniteltu uutta rautamalmikaivosta jo vuosien ajan.

Suhtautuminen kaivoksiin jakaa kuntalaisten mielipiteitä. Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja mutta Orvo Vaattovaara puolueisiin sitoutumattomalta Kolari 21 -yhteislistalta arvelee, ettei tämä ole merkitsevä seikka Pekka Haaviston menestyksessä Kolarissa.

Hän uskoo, että että Haaviston suosioon vaikutti se, että hän vieraili Kolarissa jo hyvissä ajoin viime kesänä.

– Stubb ei kiertänyt pienillä paikkakunnilla, ja Haavisto oli vakuuttava, Vaattovaara toteaa.

Valtuuston puheenjohtaja nukkui

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Kylmämaa itse ei itse löytänyt kahdesta toisen kierroksen ehdokkaasta itselleen sopivaa.

– Vaikka kampanjan loppuaikana maaseutukin nostettiin esiin, niin täytyy tunnustaa, että nukuin toisen kierroksen.

Kylmämaa on maanviljelijä, ja hän kokee, että vaikka molemmat ehdokkaat ovat osaavia, eivät heidän arvonsa kohtaa Kylmämaan kanssa.

– Presidentti on myös arvojohtaja. Asun maaseudulla, josta palvelut ovat viety pois ja pienen kylän näkymät ovat huonot. Kumpikaan ehdokkaista ei maininnut sitä, miten maaseutu saataisiin pysymään asuttuna. Eikä se presidentinvaaleihin kuulukaan, mutta kertoo ihmisten arvoista.