Tässä syyt, joiden takia iso osa suomalaisista jätti vaalien finaalin väliin: ”Viimeisiä, joita olisin äänestänyt”

Presidentinvaalien toisen kierroksen äänestysprosentti laski selvästi. Joissain kunnissa äänestysprosentti suorastaan romahti.

Näin merijärviset kommentoivat, miksi äänestysinto oli toisella kierroksella laimeaa. Video: Ville Honkonen, Paulus Markkula / Yle.
  • Henna Korkala
  • Anna Polo

Kumpikaan ehdokas ei miellyttänyt, ihan sama kumpi valitaan, Stubbin voitto varma, sairaana ja omalla äänellä ei ole vaikutusta lopputulokseen.

Muun muassa näiden syiden takia osa suomalaisista ei äänestänyt toisella kierroksella, kun ehdolla olivat Pekka Haavisto ja vaalit voittanut Alexander Stubb.

Yle kysyi asiaa verkkosivuillaan julkaistussa lomakkeessa. Kaikkien jutussa hyödynnettyjen kommenttien esittäjien henkilöllisyys on Ylen tiedossa.

– Ensimmäisellä kierroksella ehdolla oli henkilö, jolle halusin antaa ääneni. Toisella kierroksella en pystynyt tekemään valintaa ehdokkaiden välillä. En halunnut antaa ääntäni kummallekaan, kertoo lomakkeeseen vastannut Milla.

Vaalien toisen kierroksen äänestysprosentti laski selvästi. Koko maan äänestysprosentti oli 70,7, kun ensimmäisellä kierroksella se oli 75 prosenttia.

Toisella kierroksella en äänestänyt, koska en erityisemmin pitänyt kummastakaan ehdokkaasta. Ei tässä kuitenkaan mikään Trump voittanut, silloin olisin äänestänyt ketä tahansa muuta.

Katariina, 31

Joissain kunnissa äänestysprosentti suorastaan romahti. Esimerkiksi Soinissa, Alajärvellä, Kivijärvellä, Parkanossa ja Merijärvellä äänestysprosentti laski noin 10 prosenttiyksikköä. Näissä kunnissa ensimmäisen kierroksen äänikuninkuus meni joko Jussi Halla-aholle tai Olli Rehnille.

Jo ennen vaaleja pohdittiin, lähtevätkö ensimmäisellä kierroksella suuret äänisaaliit keränneiden Halla-ahon ja Rehnin kannattajat äänestämään toisella kierroksella.

Kuvassa näkyy kunnan keskustaa.
Merijärvi on noin tuhannen asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Ville Honkonen

Merijärviselle Tomi Salolle oman suosikin jääminen toisen kierroksen ulkopuolelle vaikutti äänestysintoon.

– En käynyt äänestämässä. Minun äänestäminen loppui, kun ehdokkaat loppuivat. Ei tarvinnut käydä enää toisella kierroksella, Salo sanoo.

Samanlaiseen ratkaisuun päätyi myös Ylen lomakkeeseen vastannut Jere Ukkola.

– Toisen kierroksen ehdokkaat olivat molemmat viimeisiä, keitä olisin äänestänyt presidentiksi. Koska mieleistä ehdokasta ei ollut, niin en viitsinyt äänestää vähemmän epämieluisaa, vaan päätin jättää äänestämättä.

Merijärvisellä Kimmo Toppilalla ei ole tapana äänestää missään vaaleissa, eikä hän äänestänyt nytkään.

– En luota ihmisiin tai päättäjiin sataprosenttisesti. Uskon, että meitä jokaista täällä Jumala katsoo, eikä ihmiseen voi luottaa eikä turvautua, Toppila toteaa.

Oli muita huolia enkä koe presidentinvaaleja kovin tärkeiksi. Stubbin voitto vaikutti erittäin todennäköiseltä, mikä vähensi kiinnostusta.

Paju, 38

Liian samanlaiset ehdokkaat

Sampsa Heiskanen kävi niin ikään äänestämässä ensimmäisellä kierroksella mutta jätti äänestämättä toisella.

– Kumpikin ehdokas oli niin hyvä presidentiksi, ettei ollut väliä, kumpi voittaa, hän kommentoi.

Ennen vaaleja nostettiin esille Stubbin ja Haaviston samanmielisyys. Ylen politiikan toimittaja Terhi Toivonen kirjoitti analyysissaan, että epävarmojen äänestäjien on vaikea valita ehdokkaiden välillä, sillä heidän välillään ei ollut merkittäviä eroja.

Tämä nousi esille myös lukijoiden vastauksissa Ylen lomakkeessa.

Kumpikaan ehdokas ei erottunut niin selvästi, että olisin välittänyt siitä kumpi voittaa. En käy antamassa protestiääniä tai tyhjää lappua, käyn äänestämässä vain jos minulla on joku tietty henkilö, jota ehdottomasti haluan tukea.

Nainen, 33

Myös Stubbin vahva gallup-johto nousee esille myös syissä jättää äänestämättä.

– Stubbilla oli gallupien perusteella jo niin iso ero Haavistoon, joten katsoin, ettei Stubbin valinta jäisi minun äänestäni kiinni, sanoo Matti Kaasinen Helsingistä.