Bensan ja dieselin hinta laskee ja liikenteen päästöt lähtevät uudelle uralle, jos hallitusohjelman linjaus jakeluvelvoitteen lieventämisestä toteutuu.
Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaamasta selvityksestä, joka on ensimmäinen perusteellinen laskelma hallitusohjelman vaikutuksista liikenteeseen.
Konsulttiyhtiö Afryn tekemän raportin mukaan vuosina 2024–2027 bensan litrahinta laskisi 9–17 senttiä ja dieselin 7–12 senttiä, jos uusiutuvan polttoaineen käytön lisäämistä hidastetaan Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla.
Hinnanlasku on suurimmillaan tänä ja ensi vuonna. Vertailukohtana on aiempi sääntelytaso, jossa jakeluvelvoite olisi vaatinut suurempaa biopolttoaineiden käyttämistä.
Uusiutuvan polttoaineen käyttöä liikenteessä on kasvatettu polttoaineiden myyjiä koskevalla jakeluvelvoitteella. Se määrittelee, kuinka monen prosentin osuus kaikesta myydystä bensasta ja dieselistä on oltava biopohjaista polttoainetta. Biopohjaiset polttoaineet ovat kalliimpia kuin fossiiliset ja siksi niiden osuuden kasvattaminen nostaa loppukäyttäjän maksamaa hintaa.
Hallitusohjelmassa jakeluvelvoitetta pienennetään voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna. Kotitalouksien kustannuksia tämä vähentäisi Afryn laskelman mukaan keskimäärin 58 euroa vuodessa.
Jakeluvelvoitteen keventäminen laskee polttoaineiden hintoja, mutta TEM:n erityisasiantuntija Harri Haaviston mukaan vähemmän kuin viime vuonna arvioitiin. Syynä on se, että biopolttoaineiden hinnat ovat laskeneet reilusti viime syksyn aikana.
Hintojen lasku on kuitenkin riittävä lisätäkseen polttoaineen kulutusta. Tämä tarkoittaisi puolestaan päästökehityksen ajautumista uudelle uralle. Raportin mukaan tieliikenteen päästöt kasvaisivat lähes viisi miljoonaa tonnia vuosina 2024–2027 verrattuna kehitykseen, jonka Sanna Marinin (sd.) hallituksen tiukempi jakeluvelvoite olisi tuottanut.
Vuonna 2022 kaikki tieliikenteen päästöt oli saatu laskemaan Traficomin mukaan 9,4 miljoonaan tonniin.
– Onhan se viisi miljoonaa tonnia merkittävä päästöjen lisäys, Haavisto tiivistää.
Liikenteen päästölisäys koventaa kuria muille
Suomen pitäisi vähentää päästöjään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Haavisto muistuttaa, että jos tieliikenteen päästöt vähenevät odotettua hitaammin se tarkoittaa lisäpaineita päästöjen leikkaamiseen muualta.
– Käytännössä silloin puhutaan esimerkiksi maataloudesta, lämmityksestä ja työkoneista.
Jos Suomi ei pääse päästöjen vähentämistavoitteisen, jää vaihtoehdoksi päästöoikeuksien ostaminen muilta EU-mailta.
– Mutta ei ole mitään varmuutta, onko tällaisia päästöyksiköitä tarjolla vuonna 2030 ja jos on, niin mihin hintaan, Haavisto varoittaa.
Aiemman lainsäädännön mukaan uusiutuvan polttoaineen osuuden olisi pitänyt nousta tänä vuonna 28 prosenttiin. Sen jälkeen osuuden piti kasvaa niin, että vuonna 2030 se olisi ollut 34 prosenttia.
Orpon hallitus päätti kuitenkin hidastaa jakeluvelvoitteen nostamista niin, että tänä vuonna jakeluvelvoite pysyy viime vuoden tasolla eli 13,5 prosentissa. Hallituskauden lopussa, vuonna 2027, osuus olisi 22,5 prosenttia.
Ensi ja sitä seuraavien vuosien jakeluvelvoitteen suuruudesta on määrä antaa esitys eduskunnalle syksyllä.
Jakeluvelvoitteen hidastaminen vähentää tänä vuonna uusiutuvien polttoaineiden kysyntää alle puoleen aiempaan lainsäädäntöön verrattuna. Osuus kasvaisi vähitellen, mutta silti vuonna 2027 uusiutuvan osuus olisi lähes 40 prosenttia pienempi aiempaan lainsäädäntöön verrattuna, Afry laskee.
Vetytalous vauhtiin?
Suomesta havitellaan myös puhtaan vetyenergian edelläkävijämaata ja liikenne voisi olla keino avata tätä polkua.
TEM:n tilaamassa raportissa on laskettu, miten kuluttajahintoihin vaikuttaisi niin sanottujen synteettisten polttoaineiden ottaminen osaksi jakeluvelvoitetta.
Päästöttömiä synteettisiä polttoaineita voidaan tehdä jalostamalla tuulivoimasähköllä tehtyä vetyä esimerkiksi metanoliksi. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää, jos bensan osana käytetään ”vihreää” metanolia.
Tällaisten ja niin sanottujen kehittyneiden biopolttoaineiden osuuden pitäisi olla EU:n direktiivin mukaan ensi vuonna vähintään yksi prosentti ja 5,5 prosenttia vuonna 2030. Tavoitteet voivat täyttyä myös raide-, meri- tai lentoliikenteen kautta.
Afry laskee, että synteettisten polttoaineiden prosentin lisäys jakeluvelvoitteeseen nostaisi pumppuhintoja noin kolme senttiä litraa kohti vuonna 2030.
Haavisto muistuttaakin, että nyt ratkaistaan myös sitä, miten edistetään Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevaa päästöttömän vedyn tuotantoa.
– Hallitusohjelmassa uusituvan vedyn hankkeet on tunnistettu kärkihankkeiksi. Siinä mielessä voidaan arvioida pitäisikö tason olla kenties korkeampi kuin tämä yksi prosenttia.
Afryn laskelmissa yhtenä vaihtoehtona on myös synteettisten polttoaineiden osuuden kasvattaminen yhden prosentin sijasta kolmeen prosenttiin. Osuuden kasvattaminen toisi varmuutta synteettisten polttoaineiden kysyntään ja siten varmistaisi vetyteollisuuden ja myös tuulivoiman investointeja.