Bensan ja dieselin hinnat tulevat alas vuodenvaihteessa, kun polttoaineiden valmisteveroa lasketaan. Bensan arvonlisäverollinen hinta laskee keskimäärin 4,4 senttiä litralta ja dieselin 4,9 senttiä litralta.
Polttoaineiden veroalella hallitus kompensoi kuluttajille jo etupainotteisesti uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristymistä tulevina vuosina. Uusiutuvat polttoaineet ovat fossiilisia kalliimpia, joten niiden käytön lisääminen tuo painetta pumppuhintoihin.
Keskivertoautoilijalle veroalen tuoma hyöty on muutamia kymppejä vuodessa.
– Jos keskimääräinen autoilija ajaa vähän päälle 15 000 kilometriä vuodessa ja tuo 4,4 senttiä menee täysimääräisesti hintoihin, puhutaan noin 50 eurosta vuodessa, laskee Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.
Veroalen voi kuitenkin osin jäädä öljyn maailmanmarkkinahintojen vaihtelun jalkoihin. 95-oktaanisen bensan hinta on tänä vuonna liikkunut keskimäärin 1,8 ja 2 euron välissä.
– Veroale on vaikutuksiltaan paljon pienempi kuin raaka-aineiden hinnanmuutokset, mutta toki vaikutus on lähtökohtaisesti alaspäin, Nummiaro toteaa.
Polttoaineiden hinnat ovat kääntyneet laskuun viime vuodesta.
TIlastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan 95 E 10 -bensiini maksoi tänä vuonna keskimäärin 1,96 euroa litralta, kun viime vuonna keskihinta oli 2,13 euroa litralta.
Hyvin tienaaville suurin hyöty
Taloustieteilijöiltä polttoaineen veroale on saanut laajasti kritiikkiä.
Se lisää polttoaineen kulutusta ja siten ilmastopäästöjä, ja toisaalta vie valtion muutenkin velkaisesta kassasta noin 170 miljoonaa euroa verotuloja.
– Suhteessa hallituksen julkisen talouden sopeutustavoitteeseen ja päästövähennystavoitteisiin polttoaineveron alennus vie väärään suuntaan, toteaa tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
Päästövähennykset tai julkisen talouden tasapaino tuskin ovat ensimmäisiä huolenaiheita tavalliselle autoilijalle, joka laskee kallistuneen arkensa hintaa. Hallituskin perusteli polttoaineen veroalea kotitalouksien ostovoiman parantamisella.
Polttoaineen veroale ei kuitenkaan ole tehokkain keino, jos kohonneita kustannuksia halutaan kompensoida kuluttajille, katsovat tutkijat. VATT:ssa laskettiin syksyllä, että euroissa veroalesta hyötyvät eniten ylemmät tuloluokat, koska he myös ajavat eniten.
– Jos pienituloisista autoilijoista tai syrjäseuduilla asuvista ihmisistä ollaan huolissaan, kannattaisi ennemmin kohdistaa suoria tulonsiirtoja näille ryhmille ja ennemmin kiristää polttoaineveroa. Silloin saataisiin sekä enemmän verotuloja että päästäisiin paremmin päästövähennystavoitteisiin kiinni, Kosonen sanoo.
Autoalakin ihmettelee
Veroalea eivät täysin ymmärrä edes autoalan toimijat.
Polttoaineiden monimutkaisessa verotuksessa alennus kohdistuu nyt siten, että käytännössä vain fossiilisten polttoaineiden verotus alenee, mutta niitä korvaavien uusiutuvien ei.
– Veronalennus olisi ollut viisasta kohdistaa uusiutuviin painottaen, ja nyt se tehtiin päin vastoin. Sille on hyvin vaikea löytää perusteita, sanoo liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan tiedotuskeskuksesta.
Polttoaineen hintojen hillitseminen on ollut tärkeä teema hallituspuolue perussuomalaisille. Hallitusohjelman mukaan jakeluvelvoitteen kiristyminen ei saa nostaa bensan hintaa, vaan se kompensoidaan. Etupainotteisesti, sillä jakeluvelvoite alkaa kiristyä vasta vuodesta 2025 alkaen.
Kalenojan mukaan veroalen eurot olisi kannattanut suunnata ennemmin autokannan uudistamiseen ja liikenteen sähköistämiseen.
– Tämä olisi paras ja pitkäaikaisin reitti siihen, että kansalaisten ja samalla elinkeinoelämän liikkumiskustannukset voisivat alentua. Sähköisessä liikenteessä ja vähäpäästöisillä autoilla polttoainekulut ovat luontaisestikin alhaisemmat, Kalenoja sanoo.
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kalenojan mukaan Suomen autokanta kuitenkin vanhenee entisestään ja päästötavoitteet karkaavat.
Veroalen jälkeenkin polttoaineverotus on Suomessa verrattain korkeaa. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan esimerkiksi viime lokakuussa bensan hinnasta yli puolet oli veroja.
Valtio menettää verotuloja
Pitäisikö polttoaineen veroale sitten perua?
Hallituspuolueista RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi keskiviikkona Huvudstadsbladetin haastattelussa, että bensaveron korotus voisi olla yksi keino julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Henriksson pohti haastattelussa, onko vuodenvaihteen veronalennus enää edes tarpeen, kun polttoaineiden hinnat ovat laskeneet huipusta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä piti ehdotusta tarpeettomana provokaationa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sanonut, että talouden lisäsopeutuksia tarvitaan useiden satojen miljoonien edestä. Keinoja etsitään parhaillaan valtiovarainministeriössä.
Ekonomistit toteavat, että julkisen talouden sopeutustoimet tai päästövähennyskeinot ovat loppupeleissä poliittisia valintoja.
– Päästönäkökulmasta öljyn hinta on sillä tasolla, että se kyllä kannustaa vihreän siirtymän investointeihin ja autokannan sähköistämiseen. Ei tämä viisi senttiä sitä muuta, katsoo Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.
Säästöjen kannalta verotusta olisi syytä katsoa, toteaa puolestaan VATT:in Kosonen.
– Yksinään polttoaineveron kevennys ei suhteessa usean miljardin alijäämään ole hirveän iso, mutta toki se on väärään suuntaan, Kosonen sanoo.