Norjan yleisradioyhtiö NRK:n urheilutoimitus vieraili kesällä 2013 Itävallan Obertilliachissa. Paikkakunnasta harjoituskeskuksensa tehnyt salaperäinen ampumahiihtokeisari Ole Einar Björndalen laski harvoin mediaa seuraamaan arkista aherrustaan, joten kutsun käydessä sitä noudatettiin.
Tuolloin jo 39-vuotias Björndalen demonstroi rullasuksilla pienenpieniä ampumapaikkatoiminnan asioita, joilla pystyi penkalle saapuessaan tai sieltä lähtiessään pari sekuntia kompensoimaan aikanaan ylivoimaisen hiihtovauhtinsa hiipumista. NRK:n jutusta paistoi, että nyt puhuu urheilija, jolle kompromissit ovat täysin vieras käsite.
Sotšin olympiakisoissa 2014 juuri 40 täyttänyt Björndalen voitti pikamatkan 1,3 sekunnilla.
Oppipoika mukaan Kiinaan
Aktiiviuransa jälkeen Björndalenista tuli vuonna 2019 Kiinan päävalmentaja.
Matkalle itään Björndalen otti oppipojakseen nuoren ja innokkaan valmentajanalun, Erik Bartlett Kulstadin, jonka myyntipuheet Oslon maailmancupissa keväällä 2022 vakuuttivat Suomen ampumahiihtoliiton puheenjohtajan Kalle Lähdesmäen.
Kun maailmancupin kiertue viime viikolla kaarsi taas Osloon, keväällä jo kolmannen kautensa Suomen päävalmentajana aloittavalta Kulstadilta odotetaan jo muutakin kuin myyntipuheita.
Norjalaisen persoona on jäänyt vieraaksi, mutta Nove Meston äskettäin päättyneiden MM-kisojen jälkeen tiedetään, että kompromisseihin Kulstad suhtautuu yhtä nuivasti kuin esikuvansa Björndalen.
Tikunnokkaan nousi Tšekissä päävalmentajan ja Suomen viime vuosien parhaan miesurheilijan Tero Seppälän suhde. Kun Seppälä viime keväänä ilmoitti vetäytyvänsä A-maajoukkueesta koko harjoituskaudeksi treenaamaan valmentajansa Anatoli Hovantsevin kanssa, osapuolet antoivat ymmärtää, että kaikki tapahtui yhteisymmärryksessä.
Kulstad ilmoitti, ettei anna A-maajoukkueen jäsenille leirityksissä ja kotiharjoittelussa erivapauksia. Seppälä vastasi, ettei voi päävalmentajan tahtoon sitoutua.
Linnarauhan kulissit
Linnarauhan kulissit romahtivat Nove Mestossa viimeistään, kun päävalmentaja jakoi urheilijoilleen starttiryhmät 20 kilometrin normaalimatkalle.
Seppälä sai suomalaisista korkeimman eli heikoimman lähtönumeron 89, mutta polki silti mössöksi jauhautuneella, likaisella säilölumialustalla suomalaisista parhaan tuloksen. Kiltti mies antoi ymmärtää, että matalampi lähtönumero ja kovempi hiihtoalusta olisi kelvannut.
Isommat mölyt Seppälä on ilmoittanut pitävänsä sisällään kauden loppuun. Median kannalta tylsä, mutta myös ymmärrettävä ratkaisu.
Yhdenlainen kuitti tuli urheilijalta tiskiin Oslossa, jossa Seppälä kilpaili eri sfääreissä kuin muut suomalaiset. Kaikki kunnia toki kaikkien täytelajien äidin ja isoäidin, parisekaviestin, kolmossijalle.
Seppälän kausi on kuitenkin kaikkineen ollut epäonnistuminen, ja nuori Otto Invenius sai ansioistaan päävalmentajan ykköshevosen kuolaimet. Mutta kun katsoo, keitä muita ja millä näytöillä Kulstad nosti MM-hierarkiassaan olympiakisoissa 2022 ja MM-kisoissa 2023 kymmenen joukkoon sijoittuneen Seppälän edelle, ei voi kuin ihmetellä.
Päivänselvä näpäytys
Päivänselvästä näpäytyksestä ja kaapinpaikan näyttämisestähän tässä on kyse, ja Kulstad käytti tilaisuutensa heti, kun monivuotisen ykkösmiehen suojaus aukesi.
Ei omillaan harjoitelleen Iivo Niskasenkaan kausi paraatia ole ollut, mutta voisiko joku kuvitella, että päävalmentaja Teemu Pasanen kolminkertaista olympiavoittajaansa näin ilmeisesti ja julkisesti näpäyttäisi? Tai Kulstadin edeltäjät myös usein omapäisiä ratkaisujaan tehnyttä Kaisa Mäkäräistä?
CV:n puolelta löytyy se pieni ero.
Ei ole mitään uutta, että päävalmentaja vaatii parhaat voimat kasaan keväästä kevääseen ja sitouttaa nämä yhteiseen suunnitelmaan. Näin operoi menestyksekkäästi ja autoritäärisesti esimerkiksi Magnar Dalen.
Seppälä ilmaisi Nove Mestossa, että muutoksia tulee. On kiintoisaa nähdä keväällä, tarkoittaako ”muutos” kaiken jälkeen paluuta Kulstadin A-maajoukkueeseen.