Moldovan ja Ukrainan välissä sijaitsevan Transnistrian separatistialueen venäjämielinen johto pyysi Venäjältä ”suojelua” keskiviikkona. Separatistialueen neuvosto hyväksyi päätöksen.
Alueen päättäjät pyytävät Venäjän liittoneuvostoa ja valtioduumaa ”ryhtymään toimiin Transnistrian suojelemiseksi Moldovan lisääntyvän painostuksen alla”. Painostus on päättäjien lausunnon mukaan ”sosiaalista ja taloudellista, joka on ristiriidassa euroopalaisen vapaakaupan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kanssa”. Lausunto ei tarkemmin kuvaa mitä toimia Venäjältä halutaan.
Moldova pitää Transnistrian venäjämielisen separatistialueen tänään Venäjälle esittämää apupyyntöä propagandana.
Aiemmin odotettiin, että separatistialue esittäisi toiveen liittyä Venäjän osaksi. Paikallinen oppositiopoliitikko Gennadi Tshorba piti ennen kokousta hyvin todennäköisenä, että edustajat pyytävät Transnistrian liittämistä Venäjään.
Myös Euroopan unionissa ja EU-mielisessä Moldovassa oli etukäteen arveltu, että kokouksen tarkoituksena on esittää tämä pyyntö.
Asiasta uutisoivat paikalliset uutistoimistot sekä venäläismediat, kuten RIA Novosti.
Taustalla tullimaksut Transnistrialle
Moldovan ja Transnistrian välejä on saattanut kiristää viime aikojen tullimaksut. Moldova päätti viime vuonna alkaa verottaa Transnistriasta tuotavia tuotteita tämän vuoden alusta lähtien.
Moldovan hallituksen varapääministeri Oleg Serebrean kertoi tammikuussa keskusteluista Transnistrian edustajana kanssa. Moldova asetti tullimaksut Transnistrialle osana aikeitaan olla EU-kelpoinen maa.
Presidentti Maia Sandu on sanonut, että Moldovassa voitaisiin jatkaa EU:n jäsenyyshakemusta myös ilman Transnistriaa. Sandu on viitannut jaettuun Kyproksen saareen jäsenyysneuvotteluissa.
Moldova on Euroopan köyhin maa, ja siellä on alle kolme miljoonaa asukasta.
Venäjällä ollut jo vuosia suunnitelmia alueen suhteen
Transnistrian kapea maakaistale on ollut Venäjän tukemien sotilasjoukkojen hallinnassa Neuvostoliiton hajoamisesta asti. Vuonna 1992 käytiin sota, jossa vastakkain olivat vastaitsenäistynyt Moldova ja siitä eroon pyrkivä Transnistria.
Venäjän sotilaita oli viime vuosina separatistialueella arviolta 1 000–2 000 . Moldova on vaatinut miehittäjän sotilaiden poistumista, mutta Venäjä pitää niitä rauhanturvaajina.
Venäjän on myös pelätty yrittävän avata Transnistriasta käsin toisen rintaman Ukrainaa vastaan. Venäjän puolustusministeriö taas syytti viime viikolla Ukrainaa aikeista hyökätä Transnistriaan.
– Kansainvälinen yhteisö ei voi jättää huomioimatta käsillä olevan kokouksen päätöksiä, vakuutti separatistialueen ”ulkopolitiikkaa” johtava Vitali Ignatjev ennen kokouksen vetoomuksen julkistamista.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin on määrä pitää puhe kansakunnan tilasta Venäjän parlamentille huomenna torstaina.
Mikään maa ei ole tunnistanut Transnistriaa, ja Kansainvälisen oikeuden mukaan alue on osa Moldovaa.
Viime vuonna medioiden haltuun päätyneestä asiakirjavuodosta kävi ilmi, että Venäjällä on suunnitelma Moldovan itsenäisyyden horjuttamiseksi.
Venäjän vuonna 2021 laatima suunnitelma on jaettu kolmeen osa-alueeseen: sotilaallis-poliittiseen, taloudelliseen ja humanitaariseen sekä kolmeen ajanjaksoon: Vuoteen 2022, vuoteen 2025 ja pitkään aikaväliin. Asiakirjassa kuvataan ”realistisia tavoitteita kymmenen vuoden aikavälillä”.
Tutkija: Venäjällä ei ole voimia juuri nyt
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau arvioi keskiviikkona STT:lle, että suojelupyynnön tarkoituksena on lähinnä asettaa poliittista painetta Moldovan pääkaupungin Chișinăun suuntaan.
– Moskovalla ei nyt ole sotilaallista kykyä tarjota sotilaallista suojelua (Transnistrian pääkaupunki) Tiraspolille. Se (suojelupyyntö) asettaa enemmänkin poliittista painetta Chișinăulle, että tämä voisi hypoteettisesti tapahtua. Käytännössä se on mahdoton toteuttaa, Nizhnikau sanoo.
Hänen mukaansa tilanne olisi eri, jos Venäjällä olisi jalansijaa Odessassa Ukrainan eteläosassa.
Päivitetty 18.56: Lisätty Moldovan kommentti.
Lähteet: Reuters, AFP, STT