Yhdysvaltojen perustuslaki määrää, että maan presidentin on oltava vähintään 35 vuotta vanha.
Yläikärajaa ei ole.
Nyt sitten amerikkalaisille on aukeamassa vapaus valita, johtaako seuraavan kauden päättyessä liittovaltiota 82-vuotias Donald Trump vai 86-vuotias Joe Biden.
Sairasta touhua. Tällaisessa tilanteessa ei ole vanhassa vara parempi, vaan vanhassa vaara pahempi.
Yksi vuoden 2007 parhaista elokuvista oli nimeltään No Country for Old Men. Suomeksi se tarkoittaa suurin piirtein sitä, että tämä maa ei sovi vanhoille miehille.
Elokuva pitäisi sovittaa uudestaan nimellä Yes, indeed a country for old men: Tämä tosiaan on maa vanhoille miehille. Pääosissa olisivat Biden ja Trump.
Kyseinen leffa muuten pyöri Suomessa nimellä Menetetty maa. Olipa kerrankin osuva käännös – tai olisi ainakin sopiva uudelle versiolle.
Sairasta touhua. Tällaisessa tilanteessa ei ole vanhassa vara parempi, vaan vanhassa vaara pahempi.
Britannian entinen ulkoministeri David Owen kirjoitti helmikuussa The Economist -lehteen, että Yhdysvaltojen presidenteille olisi kirjattava lakiin myös yläikäraja. Ehdolle ei saisi asettaa ketään, joka viran alkaessa olisi yli 70-vuotias.
Owen itse on 85-vuotias ja koulutustaustaltaan neurologi. Voinemme sopia, että hänellä on pätevyyttä esittää aiheesta mielipide.
Hän esitti myös korkeille poliitikoille pakollisia terveystarkastuksia, joissa myös aivot tutkittaisiin; ja huomautti, että valtaosassa maailman suurimpia yrityksiä on säädetty johtajille pakollinen eläkeikä, joka tyypillisimmillään on juuri 70 vuotta.
Kaksi Kekkosen jälkeisistä presidenteistämme on virasta jäätyään sairastanut muistisairautta.
Meillä Suomessa ikääntymisen valtion johtamiselle tuomat riskit opittiin Urho Kekkosen viimeisinä presidenttivuosina. Hänen jälkeensä säädettiin, että presidentti voi hallita enintään kaksi kautta eli 12 vuotta.
Rajoitus on ollut tarpeen. Kaksi Kekkosen jälkeisistä presidenteistämme on virasta jäätyään sairastanut muistisairautta.
Siihen muutokset kuitenkin jäivät. Pakollisia yläikärajoja ei kukaan uskalla ehdottaa. Suomikin kun on monessa mielessä vanhojen miesten maa.
Meillä ikämiehet varsin usein alkavat eläkkeelle jäätyään ”harrastaa” poliittista päätöksentekoa vähintään paikallistasolla. Saman ikävaiheen naisia ei siellä näy yhtä paljon.
Eduskunnassa näkyy sama epäsuhta. Kansanedustajista 16 vanhinta on syntynyt 1950-luvulla. Heistä 13 on miehiä ja kolme naisia.
Eduskunnan ikäpresidenttinä on kautta vuosien ollut vain yksi nainen. Hän oli Miina Sillanpää, jonka parlamentaarinen ura päättyi vuonna 1948.
Kansakunnankin ikärakenne on nykyään kovin yläpainotteinen. Lisäksi vanhimmat meistä ovat aktiivisimpia äänestäjiä. Se on entisestään hidastanut nuorempien pyrkimistä päätöksentekijöiksi.
Päätöksiä kuitenkin tehdään erityisesti tulevaisuutta, nuoria ja vielä syntymättömiä suomalaisia varten. Tämä mielessään kenraali Aimo Pajunen perusti vuonna 1989 Lapsen ääni -nimisen järjestön. Sen yksi idea oli, että äänioikeus vaaleissa määrittyisi perheen koon mukaan. Kaksilapsisen perusperheen aikuiset saisivat käyttää yhteensä neljää ääntä vaaleissa.
Lienee tarpeetonta mainita, ettei hankkeesta mitään tullut, mutta saipa järjestö aikaan edes lapsivaltuutetun viran perustamisen. Kiitos siitä vanhalle, nyt jo edesmenneelle kenraalille.
Vanhimmat ovat aktiivisimpia äänestäjiä. Se on entisestään hidastanut nuorempien pyrkimistä päätöksentekijöiksi.
Aika olisi kypsä äänestysikärajan laskemiselle 16 vuoteen. Niin on tehty jo esimerkiksi Itävallassa sekä Saksan paikallis- ja osavaltiotason vaaleissa. Tämän vuoden EU-vaaleissa noiden kahden lisäksi myös Belgian ja Maltan 16-vuotiaat saavat äänestää. Suomessa 16 vuotta täyttäneet ovat päässeet toistaiseksi valitsemaan vain seurakuntavaltuustoja.
Kuulen jo ääniä. Ne sanovat, että noin nuoret eivät ole kypsiä päättämään. Vastaan, että ovatpa he kuitenkin riittävän viisaita ja kokeneita kantamaan rikosoikeudellista vastuuta tekemisistään.
Olen valmis luopumaan äänioikeudestani 80 vuotta täytettyäni.
Ja minkähän kumman takia ihmisen äänivalta elinkaaren toisessa päässä on niin pyhä, ettei sitä sitten voi kyseenalaistaa? Päinvastoin – pikemminkin pyritään avustajien, kotiäänestysten ja muiden erityisjärjestelyjen avulla takaamaan, että vanhimmatkin äänestävät – vaikka sumussa.
Itse olen valmis luopumaan äänioikeudestani viimeistään 80 vuotta täytettyäni, oli fyysinen ja henkinen kuntoni siinä vaiheessa mikä tahansa.
Ja Suomeen sopisi myös presidentille yläikäraja David Owenin kaavailemalla tavalla.
Matti Mörttinen
Kirjoittaja on 65-vuotias pirkanmaalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka on vihdoin ja ensimmäisen kerran eläissään vanhempi kuin maan presidentti.