Näytösvaalit, teatterivaalit, propagandavaalit ja vilpilliset vaalit.
Venäjän presidentinvaaleista puhutaan monilla nimillä, mutta yksi asia on varmaa: kyse ei ole vapaista, demokraattisista vaaleista.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila kutsuu viikonlopun presidentinvaaleja ”diktatuurin rituaaliksi”.
Kyse on tutkijan mukaan nimenomaan rituaalista, jonka avulla Kreml hankki Putinin jatkolle muodollisen tuen, tosiasiallisesti väärennetyn mandaatin.
Lassilan mukaan suomalaisen tulee ymmärtää Venäjän niin kutsutuista presidentinvaaleista se, että muodollisesti aidon näköinen vaalitilanne on todellisuudessa Kremlin tarkoin orkestroitu esitys, jossa kaikenlaiset yllätysmomentit on minimoitu.
Vaalituloksen sijaan kannattaa seurata äänestysprosenttia
Toinen seikka, joka vaaleista pitää ymmärtää, on se, ettei vaali itsessään mittaa ehdokkaiden suosiota.
Tutkijan mukaan aiemmin Kreml on hyödyntänyt vaaliteatteria ymmärtääkseen venäläisten suhtautumista valtionjohtoon.
– Tämä vaali ei oikeastaan anna Venäjän hallinnollekaan mitään tietoa presidentin todellisesta kannatuksesta, Lassila sanoo.
Vaalitulos heijastelee heikosti venäläisten mielentiloja, mutta äänestysprosentti saattaa paljastaa kansalaisten tyytymättömyyden.
– Jos äänestysaktiivisuus jää alhaiseksi, se on tietenkin Kremlille iso ongelma. Silloin äänestysaktiivisuutta joudutaan manipuloimaan.
Edellisissä vaaleissa vuonna 2018 Kremlin tietojen mukaan äänestämässä kävi 67,5 prosenttia. Nyt Kremlin tavoittelema äänestysprosentti on 70–80.
Lassila arvioi, että Kreml haluaa välttää Valko-Venäjän presidentinvaalien virheen.
Vuonna 2020 Valko-Venäjän vaalilautakunta julisti Aljaksandr Lukašenkan voittajaksi 80,2 prosentin osuudella annetuista äänistä. Äänestysprosentiksi ilmoitettiin 84.
Kansalaiset eivät nielleet törkeää vaalivilppiä. Tuhansia ihmisiä liittyi valtaviin opposition mielenosoituksiin, jotka Valko-Venäjä tukahdutti väkivalloin.
– Vaikka vaaleissa voi olla miljoonia ääniä, jotka syntyvät tyhjästä ja äänestäneiksi merkitään kaiken maailman kuolleita sieluja, edes autoritäärinen järjestelmä ei voi tehdä ihan mitä vaan. Kremlin pitää saada näyttöä, että selkeä enemmistö on äänensä antanut.
Venäjän hallinto on aktiivisesti ajanut sähköistä vaalijärjestelmää, jonka avulla on helpompi peukaloida äänestysprosenttia. Näissä vaaleissa se on käytössä 29 Venäjän alueella.
Venäjällä testattiin sähköistä äänestystä laajamittaisemmin vuonna 2021 duuman vaalien aikana.
– Silloin oli jo nähtävissä, että Kremlille epämieluisa tulos voidaan sähköisen äänestyksen kautta kääntää suosiolliseksi.
Kreml ei ole päästänyt todellista oppositiota lähellekään vaaleja
Kolmas asia, joka Venäjän vaaleista pitää ymmärtää, on se, että yksikään Putinin niin kutsutuista kilpakumppaneista ei voi todella haastaa häntä.
Putinin lisäksi vaaleihin osallistuu kommunistipuolueen Nikolai Mihailovitš Haritonov, edesmenneen Vladimir Žirinovskin liberaalidemokraattisen puolueen ehdokas, duuman ulkoasiainkomitean puheenjohtaja Leonid Slutski ja Uusi kansa -puolueen edustaja, duuman varapuhemies Vladislav Davankov.
Lassila arvioi, että Kreml on rakentanut kilpailuasetelman Putinin lojalisteista, joilla ei ole minkäänlaisia poliittisia kunnianhimoja.
– Iso osa liberaalidemokraattisen ja Uusi kansa -puolueen ihmisistä on juuri tällaisia. Heiltä puuttuu aito poliittinen kunnianhimo ja he toimivat tismalleen sallituksi määritetyissä rajoissa.
Vaikka jotkut kommunistipuolueen aluetoimipisteiden jäsenistä ovat liittoutuneet Venäjän oppositiovoimien, kuten Aleksei Navalnyin tiimin kanssa, keskuspuolue ja presidenttikisaan osallistuva Horitonov eivät ole sitä tehneet.
– Hän on mitäänsanomaton, täysin harmaa dinosaurus ja vieläpä neljä vuotta vanhempi kuin Putin. Hän oli kommunistien ehdokkaana myös vuoden 2004 presidentinvaaleissa.
Kremlin alainen vaalilautakunta esti todellisten oppositioehdokkaiden Jekaterina Duntsovan ja Boris Nadeždinin asettumisen ehdolle.
Duntsovan vaaliteemana olisi ollut sodan lopettaminen Ukrainassa ja poliittisten vankien vapauttaminen. Hänen ehdokkuutensa hylättiin hakemuksessa ilmenneiden ”virheiden” takia joulukuun lopussa.
Nadeždinin matka vaaleihin tyssäsi, kun keskusvaalilautakunta mitätöi yli 9 000 vaalilautakunnalle toimitetuista 104 734 kannattajakortista.
Venäläiset eivät ole erityisen innoissaan tulevista vaaleista
Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kuolema siperialaisvankilassa varjostaa Venäjän presidentinvaaleja.
Navalnyin tukijoukot ovat kehottaneet venäläisiä kokoontumaan vaalihuoneistoille sunnuntaina kello 12 ja äänestämään ketä tahansa muuta kuin Putinia tai turmelemaan äänestyslipukkeen.
Helmikuun lopussa Helsingissä puhunut entinen venäläisoligarkki Mihail Hodorkovski kehotti kirjoittamaan äänestyslippuun Navalnyin nimen.
Myös Navalnyin leski Julija Navalnaja on kehottanut protesteihin vaalien aikana.
Lassila ei odota laajoja protesteja presidentinvaalien aikana.
Tutkijan mukaan Kremlin väärentämiskykyä horjuttavien protestiäänien antaminen nimenomaan presidentinvaaleissa vaatisi venäläisiltä poikkeuksellista järjestäytymistä.
– Vaikka Navalnyin kuolema on mobilisoiva tekijä, mittava järjestäytyminen on erittäin vaikeaa nykyisissä olosuhteissa.
– Se on toiminut alueellisesti paikallisvaaleissa, mutta presidentinvaaleissa sellaista ei ole Venäjällä nähty.
Mittava protestiaalto voi silti olla mahdollinen lähitulevaisuudessa, Lassila arvioi.