Oletko törmännyt neuvoihin, miten pyydetään palkankorotusta? Lue tämä juttu, ennen kuin ryntäät pomosi luokse.
Suomi on valtakunnallisten sopimusten maa. Suomessa on arviolta 200–250 valtakunnallista työehtosopimusta eli tessiä.
Työehtosopimuksessa on kerrottu ammattiliiton ja työnantajaliiton sopimat vähimmäisehdot, joita töissä täytyy noudattaa. Sopimuksissa kerrotaan myös alojen vähimmäispalkat.
Onnistuneiden palkkaneuvotteluiden sankaritarinoissa päähenkilö on yleensä alaansa erikoistunut asiantuntija tai johtaja. Lisäksi joillakin aloilla on suuri pula osaajista, joten huipputyöntekijät ovat voineet kilpailuttaa palkkansa.
Yle selvitti, voiko palkankorotusta pyytää tavallisessa suorittavassa työssä vai saavatko kaikki samaa työtä tekevät palkkaa samankokoisella kauhalla.
Kysyimme näkemyksiä kaupanalan, rakennusalan, kunta-alan sekä hoitoalan työantajien ja työntekijöiden edustajilta.
Jutussa voit kokeilla, ajatteletko palkoista samoin kuten muut.
1. väite: sama palkka samasta työstä
Työantajat tanssivat nuoralla palkka-asioissa. Reiluuden nimissä samasta työstä halutaan lähtökohtaisesti maksaa sama palkka.
Mutta jos kaikki saavat saman palkan samasta työstä, se ei kannusta tekemään enemmän tai paremmin kuin työkaveri.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimuspäällikön Juha Ojalan mukaan osa työnantajista piiloutuu tasavertaisuuden taakse.
– Monesti työnantaja sanoo, että kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Mutta se ei tarkoita, ettei saisi maksaa samasta työstä erisuuruista palkkaa. Eroihin täytyy vain olla perusteet, jotka liittyvät esimerkiksi työn vaativuuteen tai työntekijän osaamiseen tai suoritumiseen.
Liitot pohtivat jatkuvasti, miten palkkausjärjestelmä olisi reilu ja samalla motivoiva. Moni työnantaja ja työntekijä toivoo, että työntekijän taidot näkyisivät palkassa yhä paremmin.
Eri aloilla on erilaisia palkkamalleja. Esimerkiksi myyjä voi saada osan myyntivoitoista tai rakennustyöntekijä voi hoitaa hommia urakkapalkalla.
Palkkoja luokitellaan myös työn vaativuuden mukaan. Omaan palkkaan on siis helpointa vaikuttaa hakeutumalla vaikka vaativampiin töihin, urakkatöihin tai provisiopalkallisiin hommiin.
Entä jos työntekijä haluaa jatkaa nykyisessä työssä, mutta paremmalla palkalla?
Ylen haastattelemat asiantuntijat kertovat, etteivät palkankorotuspyynnöt ole tavallisia ainakaan kaupanalalla, hoitoalalla, rakennusalalla tai kunta-alalla.
– Minulla on käsitys, että meillä ei ole sellaista kulttuuria, sanoo sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn neuvotteleva edunvalvonta-asiantuntija Heidi Laurila.
Silti mahdollisiin palkankorotuspyyntöihin ei suhtauduta nihkeästi.
Kaikkien haastateltavien mielestä palkankorotusta voi aina pyytää, ja työnantajan on oltava halukas keskustelemaan.
Työntekijöiden edustajat pitävät tärkeänä, että ihmiset uskaltavat ottaa palkan puheeksi. Vaikka pyyntö ei heti tuottaisi hedelmää.
– Kun annetaan taulukko eteen ja sanotaan ”tämä on palkkasi”, varsinkin nuorille tulee helposti mieleen, ettei tästä voi saada enempää. Mutta asia kannattaa silti ottaa esille. Varsinkin jos on vähänkin kokemusta ja argumentteja paremman palkan puolesta, PAMin sopimuspäällikkö Ojala sanoo.
2. väite: palkankorotusta ei voi saada
– Samaa työtä tekevien palkka ei voi perustua siihen, kuka kehtaa pyytää eniten, toteaa Kaupan liiton johtava asiantuntija Antti Huotilainen.
Siksi tilanne käytännössä on usein, että palkkaa saa pyytää, mutta pyyntö ei vaikuta mihinkään.
– Ei pyytäjälle välttämättä naureta, mutta äkkituntumalta sanoisin, että tuskin palkankorotusta saa, kommentoi Tehyn Laurila.
Työnantajien mielestä pelkkää palkkapyyntöä parempi lähestymistapa on kysyä pomolta, miten omaa palkkaa voi nostaa ja mitä mieltä työnantaja on työssä suoriutumisesta. Jos työnantaja on tyytyväinen työpanokseen, hän voi auttaa etsimään keinoja työn palkitsemiseksi.
Työnantajalta voi keskustelussa saada arvokasta tietoa yrityksen palkitsemisjärjestelmistä.
Pieni toivo palkankorotuksesta elää myös suorittavassa työssä. Korotus voi onnistua erityisesti silloin, jos omat tehtävät ovat muuttuneet
– Erityisesti silloin palkasta olisi keskusteltava, kun työntekijän työtehtävät ovat muuttumassa vaativammiksi, ja tätä myös useissa tesseissä edellytetään, sanoo Ammattiliitto Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.
Monilla aloilla peruspalkan päälle voi saada kertapalkkion tai henkilökohtaisen lisän.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa todetaan, että hieman yli puolessa työehtosopimuksista on käytössä suoriutumiseen ja pätevyyteen perustuva palkanosa, tai sitä on mahdollista käyttää.
Palkoista voi jutella työnantajan kanssa koska vaan, mutta kehityskeskustelu on luonnollinen tilaisuus ottaa asia esille. Silloin voi tuoda tuoda esiin omia onnistumisia.
Vaikka palkkio tai henkilökohtaisen lisän myöntäminen ei onnistuisi juuri sillä hetkellä, puhutut seikat voivat jäädä pomon mieleen.
3. väite: henkilökohtaisia lisiä jaetaan arpapelillä
Monilla aloilla on sovittu, etä työnantajan on jaettava työntekijöille vähintään tietyn verran henkilökohtaisia lisiä.
Haastatteluista aloista ainoastaan kaupanalalla ei ole käytössä henkilökohtaista lisää. Alalla halutaan kuitenkin muuttaa tilannetta.
– Pyrkimys on, että työnantajallekin arvokas osaaminen ja suoriutuminen huomioitaisiin työehtosopimuksen palkkamääräyksissä nykyistä paremmin. Tällä tavoin siirryttäisiin poispäin vanhentuneista yksittäisten työtehtävien tai vastuiden perusteella maksettavista korvamerkityistä lisistä, Kaupan liiton Huotilainen sanoo.
Jos alalla on sovittu henkilökohtaisista lisistä, työehtosopimuksessa kerrotaan kriteerejä lisän saamiseksi. Kunta-alan työehtosopimuksessa henkilökohtaisen lisän perusteluja ovat esimerkiksi monitaitoisuus, luovuus, erityistaidot, yhteistyökyky ja vastuuntunto.
Ympäripyöreys johtuu siitä, että jokainen työnantaja määrittelee lopulliset kriteerit sen mukaan, millaisesta osaamisesta on työssä eniten hyötyä.
Kriteerien pitäisi olla työntekijöiden tiedossa. Silti etenkin nuoret tai ulkomaalaistaustaiset työntekijät eivät aina tunne palkkajärjestelmän yksityiskohtia.
4. väite: palkankorotuksella pääsee unelmalomalle
Palkkapyyntö kannattaa pitää realistisena.
Jaetut palkkiot tai henkilökohtaiset lisät ovat yleensä joitakin kymppejä tai satasia, kertovat haastateltavat.
Kun tulot nousevat, nousevat myös verot.
Esimerkiksi jos työntekijä tienaa 2 000 euroa ja saa 100 euron henkilökohtaisen lisän, palkasta jää noin kuusikymppiä enemmän käteen. Vuodessa palkankorotus on noin 700 euroa.
Juttuun on haastateltu lisäksi Mandatumin liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nymania, HUSin palvelupäällikkö Laura Lindholmia sekä rakennusyhtiö Skanskan palvelujohtaja Anu Aspialaa. Vastauksia on saatu sähköpostitse Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:ltä, Rakennusteollisuus RT:ltä sekä Rakennusliitolta.