TARTTO Venäjä ja presidentti Vladimir Putin eivät pysähdy ennen kuin on pakko. Näin sanoo Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti Ben Hodges.
Yle haastatteli Hodgesia viime viikolla Venäjä-konferenssissa Viron Tartossa, jossa Nato-maiden sotilasjohto oli koolla pohtimassa, kuinka varautua Venäjän uhkaan.
Puhujalavalla tunnelma oli yhtenäinen, ja puheissa länsi seisoi edelleen vankasti Ukrainan takana. Käytävillä ja kahdenkeskisissä keskusteluissa lännen yhtenäisyys ja Ukrainan tilanne sen sijaan huolestutti huomattavasti enemmän.
Ben Hodges näkee sodan päättymiselle vain yhden ratkaisun. Hänen mukaansa Putinin pysäyttää vain voimankäyttö tai sen uhka.
– Mitään ei tapahdu ennen kuin Putin näkee, että hän todella häviää, Hodges sanoo.
– Vasta sen jälkeen Putin alkaa etsiä jonkinlaista neuvottelutulosta säilyttääkseen sen, mitä on saanut, mutta myös säilyttääkseen asemansa ja valtansa.
Hodgesin mukaan voimankäyttö ei tietenkään tarkoita Venäjälle hyökkäämistä, vaan sitä, että Venäjä sen uhalla pakotetaan noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia.
Hodgesin mukaan on ollut typerää sanoa ääneen, että Ukraina ei saa hyökätä länsimaiden aseilla Venäjän maaperälle.
– Ei kaikkea tarvitse kertoa Putinille. Pitää osata pelata samoilla pelisäännöillä, hän toteaa.
Länsimaiden yhteisrintama Ukrainan suhteen on jo pitkään repeillyt. Saksa on hyvin varovainen, Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan väläytti jo joukkojen viemistä Ukrainaan. Hodgesin mukaan Macronin avaus oli strategisesti hyvä.
– Vaikka emme näin tekisikään, miksi emme voisi jättää sitä vaihtoehtoa pöydälle? Hodges kysyy.
Hodges uskoo, että tällainen ”strateginen epäselvyys” ja mahdollisuus siihen, että Naton joukkoja tulisi Ukrainaan, saisi Venäjän pohtimaan eri vaihtoehtoja ja uhkakuvia.
Nyt Putin on Hodgesin mukaan laskenut sen varaan, että lännen tuki alkaa rakoilla ja lopulta länsimaat menettävät halunsa jatkaa Ukrainan tukemista.
Ja siltä tämän hetken tilanne näyttääkin, kun Yhdysvaltojen Ukrainan aseapupaketti on jumissa maan kongressissa ja Eurooppa reagoi avun tarpeeseen hitaasti.
– Toistaiseksi venäläiset näkevät, ettei meillä ole tahtoa auttaa Ukrainaa voittamaan, Hodges toteaa.
Hän onkin huolissaan tappiomielialan leviämisestä.
– Venäläiset ampuvat 10 000–20 000 laukausta päivässä, eikä Ukraina pysty vastaamaan siihen, koska sillä ei ole tarpeeksi ammuksia.
Putinin jälkeistä kaaosta ei pidä pelätä
Hodgesilla on myös teorioita siitä, mitä tapahtuu Putinin jälkeen.
– Tiedän, että jotkut ihmiset ovat huolissaan siitä, että jos Kreml kaatuu, siitä syntyy kaaos, hän sanoo.
Hodgesin mukaan Venäjän mahdollista kaaosta ei kuitenkaan pidä pelätä vaan siihen pitää valmistautua. Hän vertaa tilannetta Neuvostoliiton romahtamiseen.
– Olimme kaikki yllättyneitä. En ole koskaan tavannut ketään, joka vuonna 1988 olisi ennustanut Neuvostoliiton yhtäkkisen romahtamisen, hän toteaa.
Hodges muistuttaa, että silloinkaan kukaan ei menettänyt ydinaseiden hallintaa. Näin ei käynyt myöskään kylmän sodan aikana.
Hodgesin mukaan Venäjä ei hyötyisi ydinaseen käytöstä millään tavalla, vaan menettäisi voimakkaan liittolaisensa Kiinan luottamuksen. Sitä Venäjä ei halua.
– Tosin tällä kertaa meidän pitää valmistautua paremmin siihen, kun valta Venäjällä vaihtuu, Hodges toteaa.
Hodges uskoo, että myös Putinin jälkeen Venäjä jatkaa sotaa länttä vastaan.
– Jossain vaiheessa Putin korvataan toisella hänen kaltaisellaan, kunnes heidät pysäytetään.
Venäjä voi hyökätä Baltiaan
Hodges on realisti ja haluaa sanoa ääneen myös sen vaihtoehdon, että Venäjä voittaa sodan. Mitä silloin tapahtuu?
– Jos Venäjä menestyy ja voittaa Ukrainan, he tekevät sen, mitä ovat sanoneet tekevänsä, eli jatkavat Nato-maita vastaan, Hodges toteaa.
Hodgesin mukaan presidentti Putin on tehnyt tämän hyvin selväksi julkisesti. Hodges ei kuitenkaan usko, että kohteena olisi Suomi vaan todennäköisimmin Baltian maat.
– Meidän on varauduttava siihen, että Putin tekee pienen iskun Baltian maita vastaan ja testaa, lähteekö Nato yhteispuolustukseen.
– Jos lähtee, sen jälkeen Nato-maat ovat sodassa Venäjän kanssa, hän sanoo.
Venäjää ei Hodgesin mukaan pidättele edes sota Natoa vastaan, vaan se voi halutessaan testata, kuinka Nato reagoi.
– Euroopan ilmapuolustus ja ammustuotanto laahaavat nyt jäljessä, ja puolustusteollisuudella kestää saada ammusvarastot täyteen. Venäjä tietää tämän, hän sanoo.
Kun Hodges katsoo tilannetta Yhdysvaltojen näkökulmasta, hän toteaa, että Ukrainan auttaminen ei ole Yhdysvalloilta mitään hyväntekeväisyyttä.
– Tämä on Yhdysvalloille turvallisuusuhka. Jos Ukraina epäonnistuu ja Venäjä jatkaa hyökkäämällä Nato-maahan, Yhdysvaltojen joukot ovat siinä mukana. Joten meidän etumme on pysyä mukana Euroopassa ja varmistaa, että sota ei leviä.
Hodgesin mukaan sota on tahdon testi ja logistiikan testi.
– On selvää, että Ukrainan kansalla on lujempi tahto kuin venäläisillä. Mutta se ei ole selvää, onko Washingtonilla ja Berliinillä lujempi tahto kuin Kremlillä.
Putinin tuki Bidenille on bluffia
Iso kysymys Venäjän ja Naton suhteessa on se, kenestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti. Putin on sanonut julkisesti, että hän pitää nykyistä presidenttiä Joe Bidenia parempana vaihtoehtona kuin republikaanien odotettua presidenttiehdokasta Donald Trumpia.
Hodgesin mukaan Putin bluffaa.
– Kulisseissa Venäjä tulee vaikuttamaan kaikin tavoin siihen, että Trump valitaan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, Hodges sanoo.
Hodges uskoo, että tulemme näkemään Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Venäjän disinformaatiota ja propagandaa huomattavasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
– Tiedämme, että he ovat auttaneet Trumpin voittoon jo kerran. Ja tiedämme, että he yrittävät sitä nytkin, mutta paljon suuremmassa mittakaavassa, hän sanoo.