Sadat bussikuskit kärsivät työvuorojen aikana vessojen puuttumisesta. Vessattomuus vaikuttaa etenkin naiskuljettajien terveyteen.
Lahdessa linja-autoa kuljettava Anja Niemitalo käy aina ennen työvuoroaan vessassa. Juomisen hän lopettaa tunteja ennen kuin vuoro alkaa.
Se on pakon sanelemaa, sillä edessä on viisi ja puoli tuntia ajoa ennen virallista taukoa ja mahdollisuutta päästä vessaan.
Jos vessahätä äityy sietämättömäksi, kuten usein käy, joutuu hän käymään jonkin syrjäisemmän pysäkin kohdalla puskassa. Siksi Niemitalo käyttää pitkää takkia, jotta saa sen tarvittaessa näkösuojaksi.
Toinen vaihtoehto on pitää Lahden kauppatorilla ylimääräinen tauko ja käydä bussi- ja taksikuskeille sekä torimyyjille tarkoitetussa yhteisvessassa, johon on yleensä jonoa. Se tietää linjan myöhästymistä.
Pykälien mukaan vessaan pitäisi päästä vähintään neljän tunnin välein, mutta se ei toteudu useissa kaupungeissa.
– Virtsarakko täyttyy ennen neljää tuntia. Jos suon itselleni sen mahdollisuuden, että käyn vessassa, asiakkailta tulee palautetta, sanoo Lehtimäen Liikenteen pääluottamusmies Anja Niemitalo.
Tulehduskierteessä rattiin
Pidättäminen voi aiheuttaa terveysongelmia. Yksi vaiva nousee ylitse muiden. Virtsatietulehdukset ovat naiskuljettajilla erittäin yleisiä ja pahimmillaan usein toistuvia.
Niemitalo sanoo, että heidän työterveyspalvelunsa ei kata lääkärikäyntejä, joten antibioottireseptit on pakko hakea omalla kustannuksella. Istumatyössä urologiset ongelmat ovat yleisiä. Niemitalolla on tästä henkilökohtaisia kokemuksia.
– Me naiset olemme jatkuvassa virtsarakontulehduskierteessä, ja se on miesvaltaisella alalla tabu. Me syömme vain hiljaa antibioottikuurimme.
Toiseksi isoksi ongelmaksi Niemitalo nostaa kuukautiset ja erilaisten tilapäisvessojen huonon hygienian. Intimiihygieniasta on vaikea huolehtia esimerkiksi bajamajoissa tai huonosti siivotuissa julkisissa vessoissa. Se nostaa tulehdusriskiä.
Niemitalolle on tehty kolme urologista leikkausta, jotka eivät ole täysin onnistuneet. Tulehdusriskin vuoksi intiimihygienia ja vessojen siisteys on tärkeää.
– Hygieniaongelma on erittäin suuri, tilanne on aivan mahdoton. Sanat eivät riitä kuvailemaan, mikä se tilanne on etenkin nuorilla naisilla, Niemitalo huokaa.
Hän kertoo, että monella kuljettajalla on myös ruuansulatusongelmia, jopa ummetusta, kun vettä ei voi juoda.
Kauan jatkunutta ongelmaa ratkotaan hitaasti
Vessojen puuttuminen bussireiteiltä on koko maan kattava ongelma. Esimerkiksi Lahdessa operoivalla Lehtimäen Liikenteellä ei ole yhtään vessaa.
Kuljettajien ammattiliitto AKT ja Autoliikenteen työnantajaliitto ALT selvittivät talven aikana vessattomuutta. Kyselyyn tuli yli 800 vastausta, joita liitot analysoivat myöhemmin keväällä.
Liitot ovat vedonneet liikenteen tilaajiin, eli kuntiin, että ne ottaisivat vetovastuun vessojen järjestämisestä, sillä vessat sijoittuisivat useimmissa tapauksissa kuntien maille.
Vastakaikua on kuitenkin ollut vain vähän. Esimerkiksi Oulussa kuskeille kaivettiin lumikinokseen syvennys riukuineen, missä kuljettaja voi käydä asioillaan. Kaupunki päätti vessojen hankkimisesta vasta, kun asia nousi julkisuuteen.
Vessahätä syö kuljettajan keskittymistä
Naiskuljettajien osuus linja-autonkuljettajista on ollut hienoisessa kasvussa, nyt heitä on hieman alle yhdeksän prosenttia alan työvoimasta. Bussikuskien keski-ikä on reilusti yli 50 vuotta, ja ikä lisää terveysriskejä.
Mutta millainen vaikutus pitkiksi venyvillä vessataukojen väleillä on itse ajamiseen? Aihetta ei suoraan ole tutkittu, mutta arvioita vaikutuksista on.
Turun yliopistollisessa sairaalassa toimivassa liikennelääketieteen osaamiskeskuksessa, Ajopolissa, tehdään kuljettajille tavanomaista laajempia ajokyvyn selvityksiä. Niiden yhteydessä selvitetään, selvitetään työpäivän kulkua ja mahdollisuutta päästä tauoille.
Ajopolin apulaisylilääkäri Marja Huuskonen kertoo, että liian pitkä virtsan pidättäminen aiheuttaa virtsarakon venymistä ja voi aiheuttaa munuaisongelmia.
Virtsan pidättäminen voi heijastua myös keskittymiskykyyn ajon aikana. Huuskonen sanoo, että kuljettajille tulee järjestää mahdollisuudet päästä tarvittaville tauoille, juomattomuus työpäivänä ei ole hyvä ratkaisu.
– Kovan vessahädän aiheuttama ärsyke on voimakas, ajattelu keskittyy helposti siihen, mistä löytäisi wc:n, Huuskonen sanoo.
Pieni sijoitus, iso helpotus
Lahdessa kuskien vessattomuus on herättänyt närää vuosia. Nyt ongelmaa aiotaan ryhtyä korjaamaan. Joukkoliikennesuunnittelija Lauri Jokinen kertoo, että vessoja ryhdytään tuomaan linjoille sitä mukaa, kun linjoja kilpailutetaan uudelleen.
Ensimmäiset kolme kilpailutetaan tänä vuonna, mutta laajempaa muutosta pitää odottaa vielä kaksi vuotta. Ratkaistavana on vielä, hoitaako vessat kaupunki vai liikennöitsijä ja miten kustannukset jakautuvat.
Suurista summista ei ole kyse: Oulussa kymmenkunta vessaa tulee maksamaan muutaman kymmenen tuhatta euroa vuodessa.
Lehtimäen Liikenteen pääluottamusmies Anja Niemitalo suhtautuu epäileväisesti vessojen tuloon.
– En tiedä, pitäisikö tästä tehdä kansalaisaloite, että asia ratkeaisi.