Ankeaksi haukuttu 1 700 asukkaan kylä onkin yhtäkkiä vuoden paras – asukkaat kertovat, miksi

Pohjan kyläyhdistys on kehittänyt erityisesti nuorisotyötä ja toteuttanut muun muassa skeittipuiston keskelle kylää.

Pohjan kirkonkylä on valittu vuoden 2024 uusmaalaiseksi kyläksi erityisesti nuorten hyväksi tehdyn työn ansiosta. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Liitelä iloitsee tunnustuksesta uuden skeittipuiston äärellä. Video: Paula Tiainen / Yle
  • Paula Tiainen

Pohjan kirkonkylä Länsi-Uudellamaalla on saanut vuoden uusmaalaisen kylän tittelin haltuunsa kuluvaksi vuodeksi.

Helsingin, Hangon ja Turun muodostaman kolmion keskivaiheilla merenlahden pohjukassa sijaitseva kirkonkylä on luonnonkauniilla paikalla.

Näkymiä hallitsevat keskiaikainen kivikirkko, vanha kunnantalo ja kauppa. Pohja muuttui itsenäisen kunnan keskustaajamasta sivukyläksi, kun se muodosti uuden Raaseporin kaupungin Karjaan ja Tammisaaren kanssa vuoden 2009 alussa.

Nykyinen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Liitelä muutti Helsingin keskustasta Pohjan kirkonkylään samoihin aikoihin.

– Kirkonkylä oli silloin melko ankea ja ehkä asukkaiden mielialakin siinä samalla kuntaliitoksen jäljiltä, että mikä tämä paikka nyt enää on ja mitä me ollaan. Jokin minut täällä kuitenkin pysäytti ja sai jäämään.

Tyhjilleen jäänyt kunnantalo on sittemmin remontoitu asunnoiksi.

Pohjan entinen kunnantalo on remontoitu asuinkäyttöön. Taustalla Pohjan keskiaikainen kivikirkko.
Pohjan entinen kunnantalo on remontoitu asuinkäyttöön. Taustalla näkyy Pohjan keskiaikainen kivikirkko. Entisen kunnantalon takana ovat kirjasto, nuorisotila ja skeittipuisto. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Kuntaliitoksen kynnyksellä Pohjan asukkaat kantoivat huolta palveluiden karkaamisesta uuteen kaupunkikeskukseen Tammisaareen. Raaseporin kaupungin alkuvuosia leimasikin nimenomaan palvelu- ja kouluverkon karsiminen.

Esimerkiksi Pohjan terveyskeskuksen aukioloajat lyhenivät. Asiasta kertoneessa jutussa kaupunginvaltuutettu Roger Hafström (kok.) muisteli Pohjan kunnan kulta-aikoja, jolloin vanhustentalokin rakennettiin käteisellä.

Huoli terveyspalveluiden jatkosta ei ollut aivan turha, sillä tänä päivänä jäljellä on enää hammaslääkäri- ja neuvolavastaanotto.

Toisaalta Raaseporin kaupunki suunnittelee kirkonkylään kokonaan uutta monitoimikeskusta, johon sijoittuisi sekä suomen- että ruotsinkielinen alakoulu. Näin ollen ainakin opintien alkutaival omassa kylässä näyttäisi olevan paikallisille lapsille turvattu.

Nuoria Pohjan kirkonkylän nuorisotila Uncanilla.
Kerkko Laukkanen, Leon Lorenz ja Emil Lindström viettävät aikaansa Pohjan kirkonkylän nuorisotilassa. He kertovat käyvänsä skeittipuistossa päivittäin, kun sää sallii. Kuva: Paula Tiainen / Yle

– Jos aikoinaan olisi ollut pelko, että koulu lähtee, en olisi tänne poikani kanssa jäänyt, Marianne Liitelä huomauttaa.

Kuntaliitoksen jälkeen perustettu Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys on toteuttanut yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa esimerkiksi vilkkaassa käytössä olevan skeittipuiston keskelle kylää.

Uudenmaan kylät -yhdistys, Uudenmaan liitto ja Silmu-kylät ry perustelevat Pohjan kirkonkylän valintaa vuoden uusmaalaiseksi kyläksi nimenomaan mittavalla toiminnalla nuorten hyväksi.

Lisäksi kylässä vallitsee palkintoperustelujen mukaan positiivinen kaksikielisyyden ilmapiiri ja kirkonkylälle on muodostunut vahva kyläidentiteetti.

Itsenäisessä Pohjan kunnassa oli kuntaliitoksen aikoihin vajaa 5 000 asukasta. Tällä hetkellä Pohjan kirkonkylässä asuu noin 1 700 ihmistä.

Pohjan kirkonkylän skeittipuiston avajaispäivä 12.8.2023.
Pohjan kirkonkylän skeittipuiston avajaisia vietettiin 12.8.2023. Rullalautailijan taidonnäyte on avajaispäivältä. Kuva: Janis Kirpitis