Apteekkeihin palautetaan vuosittain vanhentuneita tai muusta syystä käyttämättä jääneitä lääkkeitä 81 miljoonan euron arvosta. Summasta noin puolet tulee suoraan kuluttajien omasta taskusta ja toinen puoli Kela-korvausten kautta yhteiskunnan kassasta.
Tieto selviää Itä-Suomen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Projektitutkija Mella Louhisalmen tutkimuksessa selvitettiin apteekkeihin palautetun lääkejätteen määrää ja arvoa.
Keväällä 2022 tehdyn tutkimuksen yhteydessä lääkkeitä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin myös miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Yleisimmät syyt olivat lääkkeen lyhyt säilyvyysaika, sairauden tai oireiden parantuminen, lääkepakkauksen liian suuri koko sekä lääkkeen vaihto toiseen lääkkeeseen.
Lääkejäte on määritelty vaaralliseksi jätteeksi. Kotona lojuvat käyttämättömät lääkkeet voivat pieninäkin annoksina olla terveysriski varsinkin lapsille ja lemmikkieläimille.
Tarpeettoman isot pakkauskoot osa ongelmaa
Palautetuista lääkkeistä enemmistö eli 66 prosenttia on reseptilääkkeitä. Suomen Apteekkariliiton mukaan hyvä keino rahan säästämiseen olisi lisätä kooltaan pienempien lääkepakkausten käyttämistä.
Apteekkariliitto ehdottaa, että uusi lääkehoito aloitettaisiin aina pienimmällä pakkauskoolla ja aluksi yhdellä pakkauksella.
Näin vältyttäisiin mahdolliselta lääkkeen vaihtamisesta aiheutuvalta lääkkeiden käyttämättä jäämiseltä. Pienempään pakkaukseen jäisi vähemmän ylimääräisiä lääkkeitä myös silloin, jos sairaus tai oire paranee ennakoitua nopeammin.
Tämä kuitenkin edellyttäisi, että lääkeyritykset hakisivat Kela-korvattavuuden piiriin kattavasti myös pienet lääkepakkaukset.
– Olisi tärkeää, että lääkettä määrätessään lääkäri kirjoittaisi reseptiin maininnan, jos kyse on lääkehoidon aloituksesta. Näin apteekissa osattaisiin tarjota pienempää määrää siltä varalta, että lääke ei sovikaan, ja lääkehoito joudutaan keskeyttämään heti hoidon alussa, toteaa Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva tiedotteessa.