Turvallisuuspolitiikan tutkija Hanna Smithin mukaan Moskovan tapahtumat osoittavat, että islamistinen terrorismi oli päässyt putoamaan Venäjän ”tutkalta” eli seurannasta.
Smith sanoo, että isku kertoo myös Venäjän resurssien hiipumisesta.
– Välillä meillä läpäisee narratiivi, että Venäjä on vahva ja kaikkivoipa. Mutta kyllä Venäjän resurssit alkavat olla jo aika ohuita, kun ajatellaan, kuinka montaa asiaa sen täytyy valvoa ja kontrolloida.
Smith sanoo, että Ukrainan sodan lisäksi resursseja on palanut opposition vahtimiseen.
– Ei se ole pelkästään Ukrainan sota, vaan koko ajan keskitytään myös siihen, kuka on sotaa vastaan ja kuka kritisoi Putinia. Terrorismi on voinut silloin pudota tutkalta.
Terrorismin vastustaminen nosti Putinin valtaan
Smith sanoo, että erityisen suuri epäonnistuminen Vladimir Putinin kannalta on, että isku tapahtui juuri pääkaupungissa Moskovassa, joka on kaikkein parhaiten tarkkailtu ja valvottu.
Hän muistuttaa, että juuri terrorismin vastustaminen nosti Putinin aikanaan valtaan. Putin oli pääministeri vuonna 1999, kun kerrostaloissa räjähtäneet pommit tappoivat yli 300 ihmistä.
Venäjä oli käynyt sotaa Tšetšeniassa ensimmäisen kerran vuosina 1994–1996. Venäjän mukaan kerrostaloiskujen takana olivat tšetšeenit. Venäjä lähetti joukot Tšetšeniaan uudelleen.
Putin valjasti terrorismin vastaisen taistelun vaalikampanjansa välineeksi ja nousi presidentiksi.
– Putin nousi suosioon sillä, että hän lupasi kitkeä terrorismin, Smith sanoo.
Kun Yhdysvalloissa räjähti 11. syyskuuta vuonna 2001, Putin pääsi sanomaan länsimaille, että hän oli ollut oikeassa.
– Putin oli onnistunut argumentoimaan, että terrorismi oli se ongelma, ja että sen torjumiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kuva hänestä terrorismin vastustajana vahvistui.
Sen jälkeen Venjällä on sattunut lukuisia terrori-iskuja. Vuonna 2002 terroristit iskivät Moskovassa teatteriin ja vuonna 2003 konserttiin. Vuonna 2004 ne hyökkäsivät kouluun Beslanissa.
Smith sanoo, että jos Venäjä olisi seurannut kokonaisuutta, Isisin isku ei olisi tullut yllätyksenä.
Smithin mukaan Isisiä seuraavat tutkijat ovat havainneet Venäjän vastaisen propagandan lisääntymisen terroristijärjestön viestintäkanavissa.
Isisin iskut liittyvät Venäjän toimiin Syyriassa ja Afganistanissa.
Syyriassa Venäjä tukee Bašar Al-Assadia, joka taistelee Isisiä vastaan. Afganistanissa Venäjä taas tukee Isisiä vastaan hyökkäävää Talibania.
Myös Yhdysvallat varoitti Venäjää iskusta. Varoituksen teki Yhdysvaltain Moskovan suurlähetystö maaliskuun alussa.
– Se oli kädenojennus Yhdysvalloilta, he melkein tarjosivat apua, Smith sanoo.
Putin kuitenkin torjui Yhdysvaltain varoituksen provokaationa.
Smithin mukaan Putinin julkisen reaktion ja puheen viipyminen kertoo, että Venäjän johto joutui miettimään, miten se selittää tapahtuneen kansalaisille.
Putin puhui julkisesti vasta tänään lauantaina. Iskut tapahtuivat perjantaina illalla.
– Siellä haettiin, mikä on paras narratiivi venäläisille, millä kärjellä tähän lähdetään.
Se, että Venäjä päätti syyttää iskuista Ukrainaa, on Smithin mukaan tapa häivyttää valtiojohdon epäonnistuminen terrorismin torjumisessa.
Venäjällä mikään ei ole stabiilia
Hanna Smith sanoo, että iskujen opetus on, että Venäjällä mikään ei ole stabiilia. Mitä vain voi tapahtua ja palikat lentää uuteen asentoon hetkessä.
Smith sanoo, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi murhattiin hetkellä, jolloin oppositio Venäjällä oli jo lähes unohtunut.
Reilu vuosi sitten taas ajateltiin, ettei Putinia uskalla haastaa kukaan, kunnes Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin yritti marssia Moskovaan.
Presidentinvaalien jälkeen kaikki huomio on kiinnittynyt siihen, että Venäjä siirtyy sotatalouteen ja valmistelee suurhyökkäystä Ukrainaan. Sitten tapahtuikin terrori-isku.
– Venäjä on monimutkainen kokonaisuus. Se ei ole koskaan niin vahva tai heikko kuin ajattelemme. Kun keskitymme yhteen juttuun, tapahtuu jokin yllättävä käänne, Smith sanoo.