Raviurheilun parissa kuohahti pari viikkoa sitten, kun Etlan tutkija hämmästeli raviurheilun saamia suuria valtiontukia ja piti sitä erikoisena.
Raviurheilu ja hevoskasvatus kun saavat tänä vuonna valtiolta runsaat 39 miljoonaa euroa.
Raviväki katsoo joutuneensa perusteettoman kritiikin kohteeksi, kun yritystukimiljoonia on julkisessa keskustelussa arvosteltu.
Kokosimme viisi kysymystä ja vastausta siitä, mistä asiassa oikein on kyse.
1. Miksi raviväki raivostui Etlan tutkijan kommenteista, joiden mukaan ravialan tuille ei ole taloustieteellistä perustetta?
Raviala kokee, että ravitoiminta tuottaa valtion kassaan paljon enemmän rahaa kuin sille jaetaan tukina takaisin.
Keskusjärjestö Suomen Hippos laskee, että pelkästään ravipelien tuotoista kertyy arpajaisveroineen noin 60 miljoonan euron potti.
Tosin esimerkiksi vuonna 2022 vain puolet tästä tuli Suomen ravikohteista. Nykyisin Veikkaus ei julkaise erikseen hevospelien pelikatetta.
Raviväki on kokenut, että raviurheilu on keskustelussa leimattu yhteiskunnan elätiksi väärien faktojen pohjalta.
– Alamme ihmiset ovat todella sitoutuneita lajiin ja tuntevat sen rahavirrat. Kun asiaa tulkitaan virheellisesti, reaktio on ollut todella voimakas, sanoo Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski pitää järjettömänä hevosalan väitettä siitä, että ravipelien tuotot kuuluvat ravien järjestäjille.
Raviala on jyrkästi eri mieltä asiasta.
– Raviurheilu ja hevospelaaminen ovat aina kuuluneet yhteen ja niiden pitää kuulua yhteen jatkossakin, vaikka niitä hallinnollisesti on revitty irti toisistaan. Ilman toista ei olisi toista, Minna Mäenpää toteaa.
2. Rahoittavatko veronmaksajat raviurheilua lähes 40 miljoonalla eurolla vuodessa?
Teknisesti ottaen kyllä.
Raviurheilu ja kotimainen hevoskasvatus saavat tukea suoraan valtion budjetista eli veronmaksajien rahoista.
Keskeinen kysymys on, paljonko raviurheilu tuottaa varoja yhteiseen kassaan. Suomen Hippoksen mielestä selvästi enemmän kuin tukia maksetaan takaisin.
Noin 60 miljoonan euron totopelituottojen lisäksi hevosala laskee työllistävänsä suoraan noin 6 500 henkilötyövuoden verran.
Hippoksen mukaan pelkästään ravialan palvelut ja ostot kerryttävät arvonlisäveroa valtion kassaan 30–40 miljoonan euron edestä.
2000-luvulla aina vuoteen 2017 asti raviurheilun rahoja ei tarvinnut kierrättää valtion budjetin tai Veikkauksen kautta. Tuolloin ravipelejä pyöritti Suomen Hippoksen omistama Fintoto Oy.
Totopelituotot pysyivät alan sisällä, eivätkä miljoonat nousseet otsikoihin.
Tilanne muuttui vuonna 2017, kun Fintoto ja RAY sulautettiin Veikkaukseen.
Tämän vuoden alusta lähtien Veikkauksen tuotot on jaettu valtion budjetista ilman korvamerkintöjä. Se tarkoittaa, etteivät jaetut avustukset ole enää suoraan sidoksissa Veikkauksen rahapelituottoihin.
3. Miksi raviurheilun tuet maksetaan yritystukina?
Ratkaisun taustalla on vuoden 2017 Veikkaus-uudistus. Sen valmistelussa pohdittiin, millainen osuus Veikkauksen tuotoista ohjataan takaisin raviurheilulle sekä hevoskasvatukselle ja miten asia käytännössä tapahtuisi.
Päädyttiin siihen, että tuotonjaon perusteena on silloisten toimijoiden eli Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton liikevoitto.
– Se tarkoitti hevosalan osuutena neljää prosenttia uuden rahapeliyhtiön eli Veikkaus Oy:n tuotoista. Samalla valmisteltiin valtiontukimalli, jonka myös EU:n komissio hyväksyi, kertoo neuvotteleva virkamies Tauno Junttila maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tuet ovat julkista tietoa. Kun suurimpien tukiensaajien listoja julkistetaan, raviradat voivat olla varsin korkealla tilastoissa.
Esimerkiksi Vermon ravirata sai viime vuonna yritystukena kirjattua valtionavustusta yli 6 miljoonaa euroa eli kymmenenneksi eniten koko maassa.
4. Mihin ravien miljoonatuet käytetään?
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen tänä vuonna saamasta valtiontuesta puolet eli yli 21 miljoonaa euroa on palkintotukea. Siitä maksetaan palkinnot ravilähdöissä menestyvien hevosten omistajille.
Noin kymmenen miljoonaa menee keskus- ja maakuntaraviratojen toimintaan ja investointeihin. Näitä raviratoja on 19.
Lisäksi tukea maksetaan esimerkiksi hevoskasvatukseen, kesäraviradoille ja keskusjärjestö Suomen Hippokselle.
5. Miten ravimiljoonat jaetaan tulevaisuudessa?
Hevosalan pelkona on, miten hallituksen kehysriihessä tehdyt säästöpäätökset vaikuttavat raviurheilun rahoitukseen. Säästöjen määrää ja vaikutuksia selvitellään parhaillaan.
Suomen Hippos on jo linjannut, että se haluaisi jatkossa palauttaa ravipelit Veikkaukselta alan omiin käsiin. Kyse on hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan Veikkauksen monopoli rahapeleihin päättyisi vuoden 2026 alussa.
Hippoksen toiveena olisi tavallaan paluu vanhaan niin, että se voisi pyörittää yhdessä pohjoismaisen kumppanin kanssa ravipelaamista Suomessa. Näin ala tulisi vähemmän riippuvaiseksi nykyisestä valtiontukimallista.
Raviväki uskoo, että ravipelien pyörittäminen lisenssillä Veikkauksen ulkopuolella toisi vapautta ja samalla kirittäisi alaa entisestään kehittämään vetovoimaansa.
– Olemme tutkineet asiaa paljon ja uskomme, että tällainen lisenssimalli toisi meille kasvunäkymiä jatkossa, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää toteaa.
Korjattu 23.4. kello 9.14: Etlan tutkimusjohtajan nimi on Heli Koski, ei Hanna Koski.