Jyväskylän kaupunki suunnittelee uuden kulttuurikeskuksen rakentamista Lyseon kortteliin.
Jos suunnitelma etenee, kulttuurikeskukseen siirtyisivät pääkirjasto, Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo. Lisäksi kulttuurikeskukseen saattaisi tulla esimerkiksi yksityistä kahvila- tai ravintolatoimintaa.
Samalla kaupunki luopuisi kirjaston ja museoiden nykyisistä tiloista eri puolilla keskustaa.
Keskustan kehittämisen projektipäällikkö Janne Viitamies Jyväskylän elinkeinopalveluista kertoo, että kaupunki on suunnitellut nykyisen pääkirjaston rakennuksen muuttamista Turun Logomon kaltaiseksi luovan talouden keskukseksi.
Kaavailujen mukaan kaupunki myisi kirjastorakennuksen yksityiselle toimijalle, jonka harteille muutokset jäisivät. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, joten siihen ei voi tehdä järisyttäviä muutoksia.
– Tiedämme, että markkinoilla on suomalaisia toimijoita, jotka olisivat kiinnostuneita tällaisen rakennuksen ostamisesta. Prosessissa on ollut mukana myös museo- ja rakennussuojelualan asiantuntijoita, joiden mielestä vaihtoehto olisi toteutettavissa, sanoo Viitamies.
Museoiden tilat kaupunki myisi kaupallisten toimijoiden käyttöön.
– Vaikka nyt näyttää siltä, että liiketiloilla ei ole kovin suurta kysyntää keskustassa, oletamme joka tapauksessa, että kysyntää on aina jonkin verran.
Tavoitteena samankaltaiset sisätilat kuin Oodissa
Viitamiehen mukaan kirjastossa ja museoissa on arvioitu, että he voisivat kehittää toimintaansa paremmaksi uusissa yhteisissä tiloissa. Esimerkiksi nykyinen pääkirjasto on Viitamiehen mukaan vanhanaikainen.
– Nykyaikainen kirjastotoiminta perustuu asiakkaiden kohtaamisiin ja ajanviettoon, ei pelkästään kirjojen esilläpitoon, hän sanoo.
Alustavien suunnitelmien mukaan tavoite olisi rakentaa sisätiloiltaan jotain samankaltaista kuin Helsingin keskustakirjasto Oodi.
– Joskaan mitään oodimaista arkkitehtuuria ei ole missään tapauksessa mahdollista saavuttaa meidän resursseilla, huomauttaa Viitamies.
Yhteisessä keskuksessa henkilöstön tehtäviä voitaisiin yhdistää ja aukioloja laajentaa. Arvion mukaan kirjaston ja museoiden yhteinen kävijämäärä uudessa kulttuurikeskuksessa olisi noin miljoona käyntiä vuodessa.
Viitamiehen mukaan se ei ole vaihtoehto, että tilanne pysyy ennallaan. Pääkirjasto ja museot pitää joka tapauksessa peruskorjata, ja täysin uuden kulttuurikeskuksen rakentaminen on remontteja edullisempaa.
Kaupunki on arvioinut, että uusi kulttuurikeskus maksaa noin 36,2 miljoonaa euroa, kun taas kolmen nykyisen tilan korjaamisen hinta on noin 44,5 miljoonaa euroa.
Uusi kulttuurikeskus sijoittuisi Viitamiehen mukaan Lyseon vanhan ja suojellun rakennuksen viereen. Uudempi osa Lyseosta ja tyhjä kauppahalli purettaisiin, ja kulttuurikeskus tulisi niiden tilalle.
Viitamiehen mukaan kulttuurikeskusta on valmisteltu pitkään, mutta tällä hetkellä kyseessä on vielä hyvin vahvasti suunnitelma, eikä päätöksiä ole tehty. Keskuksen suunnittelua jatketaan, jos hanke saa kehittämislinjauspäätöksen. Sellainen voisi tulla esimerkiksi kaupunginhallitukselta kevään aikana.
Jos uusi kulttuurikeskus torpataan, nykyiset tilat peruskorjataan.
– Toivomme, että saisimme jatkaa valmistelua aiempaa täsmällisemmin ja julkisemmin, sanoo Viitamies.
Mikäli kulttuurikeskus päätetään rakentaa, se voisi valmistua vuonna 2029.