Myötätunto itseään kohtaan on yksi isoimmista voimavaroista, joita voi opetella. Tätä mieltä on väitöskirjatutkija Tellervo Uljas Jyväskylän yliopistosta.
Uljas tutkii väitöksessään vanhemmuutta ja itsemyötätuntoa. Hän on myös kehittänyt itsemyötätunnon vahvistamiseen keskittyvän Perhepolku-verkkokurssin.
Itsemyötätunnolla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ystävällisyyttä omaa itseään kohtaan.
– Itsemyötätunto ja myötätunto voivat kuulostaa käsitteinä vähäpätöiseltä sanahelinältä, mutta ne kätkevät sisäänsä valtavan potentiaalin. Sen avulla voimme tarjota tukea niin yksilöiden kuin yhteisöjen ja sitä kautta koko yhteiskuntamme hyvinvointiin, Uljas sanoo.
Jutun lopusta löydät Uljaan vinkit itsemyötätunnon opetteluun.
Some toi kiiltokuvavanhemmuuden
Uljaan mukaan monet nykyajan vanhemmat vaativat liikaa itseltään, eikä apua omassa arjessa helposti pyydetä. Itsemyötätunnon merkitys korostuu, kun elämme haastavia ja epävarmoja aikoja.
– Meillä on Suomessa voimakas pärjäämisen kulttuuri ja halu selviytyä yksin. Tämä näkyy myös vanhemmuudessamme. Toivoisin, että voisimme kannustaa vanhempia yhä enemmän avun pyytämiseen sekä vastaanottamiseen ja vahvistaa sitä kautta yhteiskunnassamme myötätuntoista kulttuuria, Uljas pohtii.
Someaika ei Uljaan mukaan monelta osin helpota tilannetta. Somesta voi saada vertaistukea, mutta usein puhe ja tavoitteet vanhemmuudesta keskittyvät täydellisyyden tavoitteluun, hän sanoo.
– Moni vanhempi kokee, että tässä ajassa pitäisi olla supertäydellisiä ja superläsnäolevia. Lapsilla pitäisi olla paljon harrastuksia, ja kaikessa tulisi menestyä. Sen sijaan voisimme puhua enemmän siitä, että vanhemmuuden ei tarvitse olla erikoista, vaan ollaan rauhassa yhdessä perheenä ja tehdään asioita yhdessä.
Uljaan mukaan on tärkeää tiedostaa omat arvonsa vanhempana eikä suorittaa elämäänsä joidenkin muiden arvojen mukaan, hän pohtii.
Vanhempienkin on opeteltava tunnetaitoja
Itsemyötätunnon kehittämiseen liittyvää Perhepolku-verkkokurssia hyödynnetään seitsemällä hyvinvointialueella. Yksi niistä on Pirkanmaan hyvinvointialue.
Lapsille ja nuorille opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, mutta oppia kaipaavat myös vanhemmat, sanoo Pirkanmaan alueen neuvolapalveluiden palvelupäällikkö Johanna Vuoriaho.
Hänen mukaansa vanhemmat elävät melkoisten paineiden keskellä ja ratkaisemattomat pulmat voivat johtaa pahimmillaan mielenterveysongelmiin. Neuvolan haasteena on, miten tilanteeseen vastataan.
– Pyrimme olemaan rinnallakulkijana vanhemmuudessa. Toivomme, että voisimme tukea vanhempia omaan aktiivisuuteen ja sitä kautta parempaan arkeen, Vuoriaho toteaa.
Vuoriahon mukaan itsenäisesti käytävä kurssi on osa hyvinvointialueen työkalupakkia. Hän korostaa, että hyvinvoiva vanhempi on paras kasvukumppani lapselle.
– Toivon, että ihmiset eivät olisi niin itsekriittisiä, vaan löytäisivät itsemyötätunnon kautta lempeyttä.
Kaksi käytännön vinkkiä
Kuka tahansa voi oppia itsemyötätuntoa, vaikka olisi miten kriittinen itselleen, Uljas sanoo.
Ensimmäiseksi pitää tiedostaa, miten puhuu itselleen vaikeissa tilanteissa. Sen jälkeen ajattelutapa pitää tietoisesti kääntää toiseen suuntaan. Tässä Uljaan kaksi käytännön vinkkiä.
1. Kehitä voimalause
Kehitä itsellesi vaikeisiin tilanteisiin voimalause. Kirjoita se tarvittaessa ylös, jotta muistat sen. Se voi olla jotakin ihan yksinkertaista, kuten ”nyt on haastava hetki, asiat järjestyvät kyllä”.
2. Kirjoita kirje
Kirjoita myötätuntoinen kirje itsellesi. Sen ajatuksena on nähdä hyvää itsessä ja suhtautua kannustavasti omiin haasteisiin.
Mieti kirjettä kirjoittaessasi, missä olet hyvä, mikä sinulle on haastavaa ja miten voit itseäsi siinä tukea.