Mustaan pukuun sonnustautunut mies astelee kokoussaliin Venetsianlahdella sijaitsevassa viiden tähden hotellissa. Ruotsalais-englantilainen miljardööri Johan Eliasch on saapunut pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden Norjan NRK:n, Ruotsin SVT:n ja Ylen yhdessä pyytämään haastatteluun.
Yhtiöt ovat talven aikana tutkineet Kansainvälisessä hiihtoliitossa FIS:ssä käynnissä olevaa valtataistelua. FIS:n puheenjohtaja Eliasch ei ole vastannut pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden lähettämiin haastattelupyyntöihin neljän kuukauden aikana, mutta nyt hän on vastannut myöntävästi 30 minuutin haastattelukutsuun hiihtopiirejä repivästä aiheesta.
– Hyvää päivää, Eliasch tervehtii kohteliaasti ja kättelee toimittajat.
Haastattelu tapahtuu Sloveniassa, Adrianmeren pohjoisosassa sijaitsevassa 3 000 asukkaan kylpyläkaupungissa Portorozissa. Siellä meren rannalla sijaitseva hotelli isännöi Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kevätkokousta.
Vaikka ulkona lämpöä on lähes 25 astetta, sisällä nyt käsiteltävässä aiheessa Eliaschin ja suurten hiihtomaiden välit ovat kylmät.
Kiista on pähkinänkuoressa siitä, että FIS haluaa keskittää hiihtolajien maailmancupin media- ja markkinointisopimukset, joihin olennaisimpana osana kuuluvat televisiointioikeudet.
Tähän saakka kisoja järjestävät kansalliset liitot ovat itsenäisesti solmineet sopimukset. Ne tuovat esimerkiksi Suomen hiihtoliiton kassaan vuosittain noin 3,5 miljoonaa euroa. Summa muodostaa puolet Hiihtoliiton budjetista.
Suomi ja seitsemän muuta suurta eurooppalaista hiihtomaata katsovat, ettei FIS:n vuosiksi 2026–2034 esittämä versio keskitetystä sopimuksesta sisällä riittäviä takeita tulojen kasvamisesta nykyisestä tasosta.
Kyseiset kahdeksan maata ovat FIS:lle merkittäviä, koska ne järjestävät yli 80 prosenttia pohjoismaisten hiihtolajien ja alppihiihdon maailmancupin kilpailuista. Valvoakseen etujaan maat ovat muodostaneet Snowflake-nimellä tunnetun liittouman, joka ei ole suostunut allekirjoittamaan FIS:n keskitettyä sopimusta.
Maat ovat syyttäneet Eliaschin toimintatapoja itsevaltaisiksi. Ne saivat lisää lunta tupaansa huhtikuun lopulla, kun FIS:n hallitus äänesti yllättäen keskitetyn sopimuksen hyväksymisestä.
– Tämä on ollut pitkä demokraattinen prosessi siitä, kuinka järjestämme jatkossa kansainväliset lähetysoikeudet keskitetysti. Se on nykyistä mallia paljon parempi, Eliasch sanoo.
FIS:ssä on 75 jäsenmaata, jotka järjestävät eritasoisia kattojärjestön alaisia kilpailuja. Valtaosa niistä hyväksyi keskitetyn sopimuksen.
Porkkanana jokainen keskitetyn sopimuksen allekirjoittanut maa saa muun muassa 400 000 euron allekirjoitusbonuksen – on kyse sitten yhden alimman tason FIS-kisan vuodessa järjestävästä Meksikon hiihtoliitosta tai kymmeniä huipputason kisoja järjestävästä suurmaasta.
Eliaschin mukaan keskitetyssä sopimuksessa on takuu, joka takaa kisajärjestäjille 20 prosenttia nykyistä paremman tuoton. Eliasch kertoo, että jos järjestäjät onnistuvat myymään tapahtumansa mediaoikeuksia suuremmalla summalla kuin mitä takuusumma on, ne saavat ylijäämästä itselleen 85–88 prosenttia.
– Mielestäni tämä sopimus on järkevyydessään itsestäänselvyys, Eliasch sanoo.
Snowflake-maat eivät kuitenkaan tarttuneet porkkanaan, vaan ne haluavat sopimuksesta lisää tietoa.
Osapuolilla eri versiot
Vaikutusvaltaiset hiihtopäättäjät kertovat nyt kahta tarinaa.
Snowflake-maat ovat omien sanojensa mukaan toistuvasti olleet yhteydessä FIS:iin, jonka johto ei ole antanut niille lisäselvityksiä.
Nyt Eliasch iskee takaisin.
– Lähetimme heille sopimusluonnostelman yhdeksän kuukautta sitten. He kieltäytyivät kommentoimasta sitä. Vain pieni joukko (Snowflake) kieltäytyi, muut antoivat palautetta. On erikoinen lähestymistapa vastustaa sopimusta, mutta samaan aikaan olla antamatta palautetta, Eliasch sanoo.
Eliaschin mukaan Snowflake-maat eivät toimi yhteisen edun nimissä vaan haluavat kasvattaa valtaansa.
– Todellisuudessa he (Snowflake) halusivat siirtää keskitetyn sopimuksen hallinnon itselleen. Silloin heistä tulisi uusi Kansainvälinen hiihtoliitto, ja nykyinen FIS olisi historiaa. Tämä oli heidän versionsa keskitetystä sopimuksesta. Se, mitä he ehdottivat, oli oikeasti täysi vitsi, Eliasch sanoo.
Snowflake-maiden mielestä ongelman ydin on, etteivät ne ole nähneet Eliaschin ja mediayhtiö Infrontin keskenään tekemää sopimusta kokonaisuudessaan, ainoastaan luonnoksen. Eliasch ei näe tarpeelliseksi kertoa kaikkea.
– Kysy itseltäsi, miksi heidän tarvitsisi tietää siitä enemmän. Ikävä sanoa, mutta se on täyttä hölynpölyä, Eliasch sanoo.
Hölynpölyä?
– Se on hölynpölyä, Eliasch sanoo, muttei suostu tarkentamaan vaan palaa kritisoimaan Snowflake-maiden tapaa toimia.
– Snowflakella oli yhdeksän kuukautta aikaa keksiä jotain, ja se ei keksinyt mitään järkevää. Joten, ikävä kyllä, heidän toimintansa on roskaa.
Miksi suljettu äänestys?
Keskitetty sopimus on herättänyt ristivetoa myös FIS:n hallituksen sisällä. Kun hallitus hyväksyi keskitetyn sopimuksen huhtikuun kokouksessaan, äänestystä ei löytynyt esityslistasta ennen kokouksen alkua.
Se yllätti paitsi hallituksen riviedustajat myös osan korkeammasta johtoportaasta. Lisäksi äänestys järjestettiin suljettuna. Se tarkoittaa, etteivät hallituksen jäsenet tiedä, miten kukin äänesti. FIS on kertonut vain, että hallitus hyväksyi esityksen enemmistöpäätöksellä.
FIS:n japanilainen varapuheenjohtaja Aki Murasato kertoi Yle Urheilulle ennen Eliaschin haastattelua, ettei hän tiedä äänestyksen tarkkaa lopputulosta. Murasato ei tiennyt, kuka päätti äänestyksestä, mutta hän arveli henkilön olleen Eliasch.
Eliasch kieltäytyy vahvistamasta, oliko hän äänestyksen alullepanija.
– Tämä on FIS:n sisäinen asia, joka ei kuulu televisiohaastatteluun, Eliasch sanoo.
Hän suostuu kuitenkin kertomaan, miksi äänestys toteutettiin suljettuna.
– Se antoi hallituksen jäsenille mahdollisuuden äänestää ilman heidät valinneiden kansallisten liittojen painostusta. Heillä on oltava oikeus äänestää haluamallaan tavalla. Heidän tehtävänsä on ajatella FIS:n etua, Eliasch sanoo.
Keskeytti haastattelun
Eliasch on toiminut FIS:n puheenjohtajana vuodesta 2021. Siitä alkaen FIS on ollut lakituvassa, ja useat avainhenkilöt ovat jättäneet kattojärjestön. Monissa lähdöissä taustalla on ollut tyytymättömyys Eliaschiin.
Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden haastattelemat henkilöt väittävät Eliaschin toimivan itsevaltaisesti, mikä on rapauttanut kansallisten liittojen luottamusta FIS:n johtoon.
Miten vastaat näihin väitteisiin?
– Vastaukseni tähän on, että saimme 97 prosentin hyväksynnän (vuoden 2021 FIS:n kongressissa, korkein päätöksentekoelin) sääntömuutoksiin, joita tarvitsimme keskitetylle sopimukselle. Teimme yksimielisen päätöksen strategisesta suunnitelmasta. Ja nyt meillä oli hallituksessa keskitetystä sopimuksesta enemmistöpäätös. Mikä tässä ei ole demokraattista? Eliasch kysyy.
Tämän jälkeen Eliasch ilmoittaa joutuvansa lähtemään toiseen kokoukseen eikä suostu vastaamaan enää lisäkysymyksiin. NRK, SVT ja Yle pyysivät Eliaschilta 30 minuutin haastattelua, mutta Eliasch poistuu jo 10 minuutin jälkeen. Lähtiessään Eliasch ilmoittaa vielä, että hän on tyytymätön haastatteluun.
Norja kiistää Eliaschin väitteet
Haastattelun jälkeen Norjan hiihtoliittoa Snowflakessa edustava Terje Lund kiistää Eliaschin väitteen, jonka mukaan Snowflake yrittää päästä keskitetyssä sopimuksessa valta-asemaan.
– Emme koskaan puhuneet sellaisesta. Pyrimme keskittämään markkinaoikeudet FIS:iin tiiviissä yhteistyössä FIS:n kanssa. Olemme tehneet näin ensimmäisestä päivästä lähtien.
Lund muistuttaa, että FIS:n alaisten suksilajien markkinaerot ovat valtavia. Tätä tukevat myös Portorozin-kokouksessa esitetyt katsojalukemat, joissa suosituin laji alppihiihto keräsi enemmän yleisöä tv-vastaanottimien äären kuin maastohiihto, lumilautailu, freestyle ja yhdistetty yhteensä.
– Olemme tehneet Snowflaken kautta mallin, jossa rikkaat antavat vähän enemmän köyhille ja tukevat niitä enemmän kuin mitä FIS:n luonnoksessa on hahmoteltu. Näin pienemmillä lajeilla olisi parempi mahdollisuus selviytyä tulevaisuudessa, Lund sanoo.
Itävallan hiihtoliiton toiminnanjohtaja Christian Scherer peräänkuuluttaa Eliaschilta ja muulta FIS:n johdolta vuoropuhelua.
– Viime kädessä kansalliset liitot muodostavat FIS:n. Tosin tämän johdon alaisuudessa se ei tunnu olevan näin. Jos liitot ovat FIS, FIS:n johdon on pystyttävä vakuuttamaan kaikki kansalliset liitot.
Schererin viesti Eliaschille on selvä. Vaikka Eliaschilla on takanaan enemmistö, hänen on ymmärrettävä, ketkä pyörittävät show'ta.
– FIS ei ikimaailmassa saa suuria sopimuksia, jos maat kuten Itävalta, Saksa, Norja ja niin edelleen eivät ole mukana. Meidän tapahtumamme ovat lajin suurin näyteikkuna FIS:n sekä nykyisille että tuleville sponsoreille. Olemme jo antaneet FIS-perheelle paljon.
– Jos FIS ei voi taata näille maille maailmancupin kisoja, kyse ei ole enää pelkästään keskitetystä mediasopimuksesta, vaan FIS:llä on vaara menettää pääsponsorinsa. Tämä on asia, jota FIS:n johdon on kunnioitettava ja syytä pitää mielessä, Scharer sanoo.
Eliaschin, Lundin ja Schererin selvistä näkemyseroista päätellen hiihtopäättäjien vääntö on kaikkea muuta kuin ohi. Eliaschin puheenjohtajakausi kestää vuoteen 2026, jolloin FIS:n hallituksen hyväksymän keskitetyn sopimuksen pitäisi tulla voimaan. Snowflake-maat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet, onko FIS:n hallituksella ylipäätään laillista valtaa päättää näin perustavanlaatuisesta asiasta kuin keskitetty media- ja markkinointisopimus.
Riidan seuraava näytelmä käydään todennäköisesti Islannin Reykjavikissa, jossa FIS:ssä ylintä päätäntävaltaa käyttävä kongressi kokoontuu kesäkuun alussa.