Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtajan Anna Arola-Järven mukaan vankeusrangaistuksista vastaava Rise on iso kuljetusfirma.
Entinen vanginkuljetuksesta vastaava erityisasiantuntija Perttu Laakso vahvistaa, että jokaisena päivänä Suomen maanteillä ja junissa kulkee useita kymmeniä, jopa satoja vankeja.
Vankeja kuljetetaan Rikosseuraamuslaitoksen operoimilla autoilla ja bussikuljetuksilla. Ratakuljetuksia varten Risellä on sopimus VR:n kanssa. Vankeja kuljetetaan raiteita pitkin Oulun ja Helsingin välillä. Junalla kulkee viikoittain keskimäärin 53 vankia.
VR veloittaa kuljetuksista Riseltä vuodessa noin 700 000 euroa. Kokonaisuudessa Rise käyttää vanginkuljetuksiin useita miljoonia euroja vuodessa.
– Meillä on oma vaunu, joka saattaa olla aivan tavallisen junan perässä, Arola-Järvi sanoo.
Kuljetus pyritään hoitamaan mahdollisimman huomaamattomasti, jotta vankien yksityisyys ei rikkoonnu. Tavoite on, etteivät ulkopuoliset edes huomaa vanginkuljetuksia.
Karkaamisia vuosittain
Vankien kuljettaminen on Riselle kallista ja riskialtista.
Vangit yrittävät karata yleisimmin esimerkiksi hautajaissaattojen ja sairaaloihin kuljettamisten yhteydessä. Vuonna 2023 vanki onnistui pakenemaan sairaalasaaton yhteydessä.
Vuosituhannen vakavin häiriötilanne tapahtui vuonna 2003, kun kolme miestä hyökkäsi Oulun vankilan vanginkuljetuslinja-auton kimppuun. Miehet epäonnistuivat yrityksessään vapauttaa kuljetuksessa ollut vanki.
Yleistä häiriökäyttäytymistä ja kuljetuskaluston sabotointia tapahtuu Laakson mukaan vuosittain.
Yksi vanki vaatii kaksi saattajaa, mutta saa usein vähemmän
Vankien kuljettaminen sitoo paljon henkilöresursseja.
Yksi vartija ja erityisohjaaja voivat järjestää ohjelmaa 20 vangille. Kuljetuksissa yhtä vankia saattaa yhdestä neljään vartijaa. Lähtökohtana on, että kuljetuksissa vangilla olisi aina vähintään kaksi vartijaa. Vankiloiden resurssitilanteen vuoksi tähän ei aina kuitenkaan päästä.
Kuljetuksia vankilan ja tuomioistuinten välillä tehdään poliisin arvion mukaan 6 000 vuodessa. Arola-Järvi pitää ihanteellisena Oulun vankilaa, jossa vankilan kanssa samalla tontilla on sekä poliisiasema että käräjäistuntosali.
Oikeuden istuntojen lisäksi vankeja kuljetetaan esimerkiksi sairaalaan, kauppa-asioille ja pankkiin. Ulkomaille asti kuljetuksia tehdään joitain kymmeniä vuodessa.
Sijainti kaupungissa on hyödyllinen myös omaisille.
– Keskustassa sijaitsevaan vankilaan on helpompi tulla vierailemaan esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä kuin jonnekin korpivankilaan, Arola-Järvi toteaa.
Risen mukaan palvelut vankilan lähellä helpottavat vankien integroitumista yhteiskuntaan tuomion jälkeen.
Palapeliä
Suomessa on käytössä valtakunnallinen vankisijoittelu: vangit voi sijoittaa mihin tahansa vankilaan.
Rikosseuraamuslaitos kertoi keskittävänsä tämän vuoden aikana seksuaalirikoksista tuomitut vangit muun muassa Mikkelin vankilaan.
Seksuaalirikollisiin suhtaudutaan kielteisesti vankiyhteisöissä, joten heitä pitää suojella muilta vangeilta. Toisaalta varsinkaan lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin, esimerkiksi seksuaalisiin tekoihin houkutteluun, syyllistyneitä ei haluta päästää verkostoitumaan keskenään.
Vankien sijoittelu on pääjohtajan Arola-Järven mukaan palapeliä.
Vankeja siirretään myös heidän pyynnöstään – esimerkiksi lähemmäksi omaisia.
Jos rangaistuksen suorittaminen sujuu hyvin, vanki siirretään avoimempaan vankilaan. Jos rangaistuksen suorittaminen avovankilassa ei suju, vanki siirretään takaisin suljettuun vankilaan.
Muokkaus 28.5. klo 20.00: Korjattu otsikko. Otsikossa luki aiemmin virheellisesti, että junilla kulkisi päivittäin satoja vankeja, kun oikea määrä on kymmeniä. Jos laskee mukaan maantiet, kuljetuksessa olevien vankien määrä nousee satoihin päivässä.