Suomalainen drooneihin liittyvä osaaminen on nyt kysytympää kuin koskaan. Syinä tähän ovat drooniteknologian monikäyttöisyys, viranomaiskäytön vaatima tietoturva ja Ukrainan sodasta saadut kokemukset.
Ne ovat siivittäneet nousukiitoon esimerkiksi Muuramessa toimivan Nordic Drones Oy:n kasvun.
Yhtiön toimitusjohtaja Pietari Sorri kertoo, että liikevaihdon taso on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana puolesta miljoonasta yli kymmenkertaiseksi.
Tietoturvallisesta drooniteknologiasta ovat kiinnostuneita nyt erityisesti viranomaiset ja sotilaat. Yhdysvalloissa viranomaiset havahtuivat tietoturvariskeihin jo vuosia sitten.
Toinen kaupan vauhdittaja on Ukrainan sota. Sen aikana on havaittu drooniteknologian edut esimerkiksi tiedustelussa ja taistelutilannekuvan luomisessa.
Voisiko Naton drooniosaamiskeskus tulla Suomeen?
Kolmas syy drooniteknologian ajankohtaisuudelle on Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa. Natolta puuttuu toistaiseksi drooneja koskeva osaamiskeskus.
Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarmo Limnéll ehdotti keskuksen perustamista Suomeen.
Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuutta edustavan PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko sanoo, että Nato-jäsenyys on avannut uusia ovia suomalaiselle teollisuuden osaamiselle.
Kilpailussa mukana pysyminen vaatii kuitenkin hänen mukaansa tutkimusta, tuotekehittelyä ja omia innovaatioita.
– Täytyy löytää oma kilpailuetu. Lisäarvo, mitä juuri tarjottava suomalainen sovellus tuottaa.
Hän arvioi, että kilpailuetu löytyy suomalaisten tuotteiden tietoturvastasta sekä laitteiden testaamisen helppoudesta. Suomessa on tilaa testata drooneja, toisin kuin esimerkiksi ilmatilaltaan ruuhkaisemmassa Keski-Euroopassa.
Karanko valittiin tänä keväänä Naton teollisuusryhmän (Nato Industrial Advisory Group, NIAG) ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.
Karanko muistuttaa, että miehittämättömien ilma-alusten teknologiaa on kehitetty Euroopassa jo vuosia. Kirittävää on komponenteissa ja tuotteiden hinnoissa, ei niinkään osaamisessa.
– Kiinalaisten etulyöntiasema on syntynyt kuluttajamarkkinoiden, volyymin ja sen kautta syntyneen kustannusedun kautta, hän sanoo.
Suomalaisten etuna monipuolinen osaaminen
Suomessa drooniteknologiaan on erikoistunut Oulun ammattikorkeakoulun Arctic Drone Lab. Erikoistutkija Jussi Kangasojan mukaan Euroopassa, ja kaikkialla Kiinan ulkopuolella, suurin haaste on droonien osien massavalmistuksen puuttuminen.
Hän muistuttaa, että Kiinalla on viime vuosiin saakka ollut hallussaan peräti 80 prosenttia markkinasta.
Kangasojan mukaan suomalaisilla olisi mahdollisuus kaapata itselleen noin kahdeksan prosentin markkinaosuus, kun Eurooppa ottaa markkinaa haltuunsa.
– Ei niin, että tuotettaisiin kokonaisuutta kuten esimerkiksi kiinalainen DJI, vaan tuottamalla osia: esimerkiksi radiokomponentteja, joissa meillä on todella vahvaa osaamista, hän sanoo.
Toinen drooniteknologiaan liittyvä vahva suomalaisosaamisen alue on sensoritekniikka.
Suomi on Natolle luotettava yhteistyökumppani
Naton ja Suomen yhteistyö on jo jäsenyyden myötä tiivistynyt monin tavoin.
NIAG-varapuheenjohtajuuden keväällä vastaanottanut Tuija Karanko toteaa, että suomalaisista on tullut nopeasti Natossa luotettu yhteistyökumppani.
– Vaikka olemme aina pitäneet itseämme luotettavina, aiemmin on ollut selvä jako jäsenten ja ei-jäsenten välillä, hän kertoo.
Luottamus tarkoittaa käytännössä pääsyä yritys- ja teknologiayhteistyön verkostoihin, mikä on suomalaisten yritysten kasvun näkökulmasta välttämätöntä.
Tämän vahvistaa Nordic Drones Oy:n toimitusjohtaja Pietari Sorri.
– Yksin hartiamme eivät riitä.